Aikuisten Pisa-tutkimus!

YLE 29.11.

Aikuisten Pisa-tutkimus testaa koulussa opitun muistamista

OECD on käynnistänyt aikuisten Pisa-testit 25 maassa. Suomessa 16-65-vuotiaille tehtävää Piaac-nimistä tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhdessä Tilastokeskuksen kanssa.

Aikuisten Pisa-tutkimuksessa testataan lukutaitoa, numeerista taitoa ja ongelmanratkaisua. Käytännössä testattava saa eteensä esimerkiksi taulukoita ja tilastoja, joiden perusteella kysytään vaikkapa sähköenergian kasvua tai syntyvyyden vähenemistä.

Aikuisten Pisa-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko koulussa opetetut perustaidot arkielämän vaatimalla tasolla ja kuinka aikuisväestö niitä käyttää työelämässä ja vapaa-aikana.

- Nehän ovat perustaitoja joiden varaan vaativammat taidot rakentuvat. Halutaan myös tietää, miten nämä jakaantuvat väestössä eri osaryhmissä esimerkiksi iän ja koulutuksen suhteen, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Antero Malin.

Erittäin mielenkiintoista - oppia ikä kaikki!

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että kaikki oppilaat laitettaisiin seurantaan. Katsottaisiin, kuinka heille elämässään käy. Hyvin monissa ammateissa ihmiset näkevät työnsä lopputuloksen, opettajat eivät.

Kaikki opettajat ovat pitkän kasvatusketjun osasia. Alakoulussa opettaja opettaa ryhmäänsä korkeintaan kuuden vuoden ajan. Kuusi vuotta on melko pitkä aika, mutta oppilaat ovat vasta opiskelunsa alkumetreillä, voi vain korkeintaan aavistaa mitä tuleman pitää. Yläkoulun ja lukion maikat opettajat opettavat vielä lyhyempiä rupeamia, mutta ennustettavuus voi olla tarkempi.

On äärimmäisen hauskaa nähdä entisiä, jo aikuisia ihmisiä, vaikka jossain bussissa tai junassa. Jotkut heistä voivat tulla istumaan viereeni ja kertomaan kuulumisia. Hyvin ovat pärjänneet. Onpa juttelemaan tullut sellaisiakin entisiä oppilaita, jotka eivät ole pärjänneet elämässään. Heidän tarinansa ne vasta mielenkiintoisia ovatkin.

Aikuisten osaaminen on koulujärjestelmän tason todellinen mittari.

Hetken havinalla ei pitkälle pötkitä. Suomessa puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta.

YLE: Tulosten on määrä kertoa, miten maat poikkeavat toisistaan ja kuinka erot esimerkiksi koulutusjärjestelmissä vaikuttavat aikuisten perusosaamisen tasoon.

Enkeliporsas:

Odotan innolla tuloksia.

YLE: Blogissaan lasten Pisa-tutkimustakin käsitellyt sivistysyhteiskunnan puolestapuhuja Tuomas Enbuske ei usko Suomen pärjäävän aikuisten testissä.

- Tässä varmaan tulee huonompi menestys. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Pisa-tutkimuksissa me käsittääkseni saadaan hyviä tuloksia sen takia, että Suomessa kieli on sen verran helppo oppia. Suomessa opitaan lukemaan puolessa vuodessa, mutta englanninkielisissä maissa se vie kaksi vuotta. Se käsittääkseni parantaa meidän Pisa-tuloksia epäreilulla keinolla, Enbuske pohtii.

Enkeliporsas:

Enbuske :)

Suomen kieli on vaikea kieli oppia. Suomessa opitaan lukemaan nopeammin ja paremmin kuin muualla, koska meillä opetetaan lukemaan lapsia kunnolla. Meillä on pitkät ja kunniakkaat alkuopetuksen perinteet.

Harvoin ajatellaan, että Suomessa lukemaan ja kirjoittamiseen opetuksessa on "talvisodan henkeä". Meillä ei kertakaikkiaan anneta periksi. Kaikki on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan vaikka väkisin.

Jokaisella ekalla luokalla on joitakin oppilaita, joilla lukemaan oppiminen on hieman viivästynyt. Olen opettanut ekaa luokkaa pari kertaa - apuun rientää laaja-alainen erityisopettaja.

Suomalaisen koulujärjestelmän vahvuus on: Ketään ei jätetä.

Ei ole suomalaisen koulujärjestelmän vika, jos olemme tehokkaita.

On koulujärjestelmiä, jotka päästävät läpi. Kaikki eivät opikaan lukemaan ja kirjoittamaan. Sellaisissa maissa on aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomuutta. Helsinki-Vantaan lentoasemalta ei tarvitse pitkälle lentää, niin jo löytyy maita, joista löytyy aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa.

Englanninkielissä maissa kaikki eivät osaa kirjoittaa omaa kieltään. Muistan hyvin, kun lukioaikanani luokkaamme tuli vaihto-oppilas ameriikanmaasta. Hän sai englanninkielen kokeesta surkean numeron, osasi kirjoittaa englantia huonommin kuin samanikäiset suomalaiset nuoret.

YLE: Tutkijoiden keskuudessa tilannetta pidetään kutkuttavana.

- Veikkaan, että kaikki Pohjoismaat tulevat olemaan siellä parhaiden maiden joukossa, ylempää keskitasoa, Malin arvioi.

Enkeliporsas:

Totean vain, eivät nokiat ja koneet, vaisalat ja angry birdsit ole syntyneet pyhällä hengellä, vaan työllä. Kovaa työtä on edeltänyt perusteellinen koulutus. Koulutusjärjestelmällämme on osuutensa suomalaisiin menestystarinoihin.

Kouluviikon pidentäminen kahdella liikuntatunnilla on viisasta

YLE 28.11.

Pisa-tutkija: Koulupäivän pidentäminen ei ole viisasta

Opetusalan ammattijärjestö OAJ vaatii, että alakoulujen tuntimäärää lisättäisiin peruskoulun tuntijakouudistuksen yhteydessä. Pisa-tulosten valossa koulupäivän pidentämiselle ei näytä olevan perusteita. Suomessa on OECD-maiden lyhyimmät koulupäivät, mutta myös parhaimpiin lukeutuvat oppimistulokset.

Peruskoulujen uutta tuntijakoa pohditaan parhaillaan suljettujen ovien takana. Keskustelulle ei tällä kertaa ole annettu tilaa. Virkamiehistä koottu työryhmä ei ole raottanut suunnitelmiaan edes Opetusalan Ammattijärjestölle.

Pisa-tutkimusta koordinoiva Jouni Välijärvi sanoo, ettei kansainvälinen vertailu ole hyvä perustelu pidentää päivää Suomen kouluissa.

- Pisa-tuloksethan kertovat siitä, että tälläkin tuntimäärällä päästään erinomaisiin tuloksiin. On syytä tarkaan harkita, onko lisääminen tehokas keino. Se tarkottaa myös aikamoisia kustannuksia, professori Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Todennäköistä on, että koulupäivät eivät kovin paljon tule pitenemään.

Rahaa ei juuri ole. Kuntaliitto haraa kaikin voimin koulupäivien pidentämistä vastaan. Puhutaan korkeintaan vain yhdestä tai kahdesta viikkotunnista.

Professori Välijärvi sanoo, että PISA-tulokset eivät puolla lisätunteja, koska kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme hyvin.

PISA-tutkimukset mittaavat oppilaiden akateemisia taitoja, lukemista ja kirjoittamista, matemaattisista ajattelua jne. PISA:lla ei ole mitattu lasten ja nuorten liikkumista tai fyysistä kuntoa.

Kaksi tuntia liikuntaa viikossa on aivan liian vähän.

Kun suomalaisten lasten liikuntatuntien määrää on mitattu, Suomi sijoittui häntäpäähän. Liikuntatuntien keskimäärä viikkotunteina 12 vuoden aikana on vain 1,7 tuntia. Suomen alapuolelle jää väin Ruotsi 1,6 tunnilla.

Lasten vähäinen liikkuminen alkaa näkyä jo alakoulun yläluokilla. Osa lapsista on jo pudonnut kyydistä, kunto on huono. Yläkoulussa erot vain kasvavat.

Liikunnan osuus olisi tuplattava neljään viikkotuntiin, mikä merkitsisi vain kahden tunnin lisäystä oppilaiden viikkotuntimäärään.

Liikuntatuntien määrän nostolla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten elintapoihin. Kansanterveydelliset säästöt voisivat olla suuria. Liikunta ja terveelliset elintavat ovat ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan.

Välijärvi: Ilmassa sellaista henkeä muuallakin kehittyneissä maissa, että pienten lasten systemaattista opiskelua pitäisi lisätä. En ole vakuuttunut, että se on viisasta. Se saattaa tuottaa juuri päinvastaisia tuloksia.

Enkeliporsas:

Ei ole kyse lasten systemaattisen opiskelun lisäämisestä korealaiseen tapaan, vaan aivan jostain muusta. On hyvä, jos kaikkien lasten ja nuorten liikunnan ja taideaineiden opetusta hieman lisätään.

Liikunta, musiikki ja kuvataide kuuluvat jokaiselle lapselle ja nuorelle ikään katsomatta.

Kouluruokailu 7. - kuoriaisia riisissä

Iltalehti 24.11.

Espoon koululaiset söivät kuoriaislisuketta

Espoolaisessa Aarnivalkean koulussa oli maanantaina tarjolla riisi-kauralisuketta, jossa oli pieniä kovakuoriaisia. Osa koululaisista ehti syödä lisuketta.

- Ikävää, että kuoriaisia ei huomattu valmistamisen yhteydessä, eikä vielä silloinkaan, kun ruoka vietiin tarjolle, Espoo Cateringin toimitusjohtaja Minna Ahola kertoo.

Aholan mukaan kuoriaisten epäillään olevan peräisin riisi-kaurapussista, joka oli avaamaton.

Lounaalle tulleet koululaiset ja opettajat huomasivat lisukkeessa sinne kuulumattomia "mustia pisteitä".

Itse en ole nähnyt niitä, mutta ilmeisesti ne muistuttivat kovakuoriaisia, Ahola sanoo.

Erityisesti vanhemmat reagoivat voimakkaasti tapaukseen, kun heille tiedotettiin asiasta alkuviikosta. Aholan mukaan yksi vanhempi on ottanut häneen yhteyttä.

Tällaiset tapaukset ovat ikäviä ja kuohuttavat mieliä. En epäile yhtään, että riisin sekaan joskus eksyy jotain sinne kuulumatonta. Täysin pomminvarmaa ruokaketjua ei ole.

Onneksi kukaan ei sairastunut. Keitettäessä pienet kovakuoriaiset kait tulevat täysin vaarattomiksi.

Kilpailuttaminen ei ole läheskään aina hyvästä.

Yritysten idea on tuottaa voittoa omistajilleen. Aina tärkeintä ei ole palvelun lopputulos.

Hyvä esimerkki on koulujen laitoshuollon, siivoamisen, kilpailuttaminen. Koulussamme oli ennen muutama kaupungin oma laitoshuoltaja. Siivousjälki oli kohtuullista suhteessa siivoajien määrään. Työ tehtiin täsmällisesti.

Nyt kouluamme siivoaa kilpailutettu firma. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, käytetään tylysti ulkomaalaista halpatyövoimaa. Osan kanssa ei voi kommunikoida suomeksi ollenkaan.

Ongelmia on paljon, rehtoreiden aikaa kuluu paljon ongelmien setvimiseen. Siivoamisen laatu on huonoa.

Kalakastike

Tänään koulussamme tarjottiin maittavaa kalakastiketta ja perunoita. Salaattina oli jokaiselle tuttu perinteinen porkkanaraaste.

Koulussamme tarjotaan aina kuorellisia keitettyjä perunoita, ei valmiiksi kuorittuja kumiperunoita, joita muinoin kouluissa tarjottiin. Monet pienet, ja jotkut isotkin oppilaat, syövät perunat kuorineen, koska eivät osaa tai viitsi kuoria perunoita. Opetin oppilaani kuorimaan perunat ensimmäisellä luokalla.

Yksi kouluruokailun tavoitteista on ruokailutavat.

Oppilaat harjoittelevat esim. haarukan ja veitsen oikeoppista käyttöä. Kun oppilaat tulevat kouluun, kaikki oppilaat eivät osaa kuoria perunoita tai käyttää veistä ja haarukkaa. Ekaluokkalaisissa on vielä oppilaita, jotka tökkäävät perunan haarukkaan ja alkavat jyrsiä perunaa haarukan nokasta. Joillekin on neuvottava, että lusikkaa ei saa enää pitää kuin pikkulapset pitävät.

Ruokailu koulussa on aina hyvin sosiaalinen tilanne.

Pitää oppia jonottomaan asiallisesti ja keskustelemaan hillitysti. Isossa koulussa kuten omassa koulussani jonotusaikoja on lyhennetty ruokailua porrastamalla. On kaksi ruokailuvuoroa, ja luokat tulevat ruokalaan noin viiden minuutin välein. Harvoin jonotusajasta tulee liian pitkä. Ruokailuvuoron ensimmäiset luokat saavat ruokailun jälkeen mennä luokkaan tekemään tehtäviään ennen välituntia.

Yleensä kaikki sujuu hyvin. Alakouluissa opettajat syövät oppilaiden kanssa, mikä rauhoittaa ruokailuhetkeä kovasti.

Kouluruokailu 6. - jauhelihakeittoa

23.11.

Oppilaskunta haluaa salaattia

Myös alakouluissa on oppilaskuntia. Koulussamme oppilaskunta muodostuu 4.-6. luokkalaisista oppilaista. Jokaiselta luokalta on yksi oppilas. Koska alakoulujen oppilaat ovat vielä pieniä, yksi opettaja saa olla oppilaskunnan ohjaavana opettajana.

Jokaisen koulun oppilaskunta saa lahjarahaa kunnalta, koulumme osuus on 400 euroa. Rahan käytön saa oppilaskunta päättää itse. Viime lukuvuonna oppilaat päättivät, että raha sijoitetaan koululounaan jälkeen tarjottaviin ksylitol-makeisiin.

Oppilaat kokevat kouluruokailun hyvin tärkeänä, koska tänäkin vuonna raha käytetään ruokailuun. Oppilaskunta esittää, että raha laitetaan salaatteihin. Voisi kuvitella, että yksi viikko olisi salaattiviikko. Ruuan kanssa voitaisiin tarjota vaikka sellaisia salaatteja, joita koulussa ei yleensä tarjoilla.

Hauska nähdä, minkälaisen salaattiviikon oppilaskunta saa aikaan!

Jauhelihakeitto

Tänään koululounaana oli jauhelihakeittoa. Ruuan kanssa tarjottiin vaaleahkoa pehmeätä leipää. Jokainen oppilas sai myös omenan.

Jauhelihakeitto on oppilaiden mieliruokaa. Aika usein tarjotaan myös perinteistä suomalaista lihakeittoa, joka on erittäin maukasta.

Suomalainen perusruoka maittaa lapsille.

Guardian: Suomen koulujärjestelmä jyrää

22.11. Guardian - Iltalehti

Suomalaiskouluille jälleen kehuja - Brittilehti ylistää maahanmuuttajien opetusta

Esimerkkinä lehti käyttää itähelsinkiläistä Laakavuoren peruskoulua, jossa lähes puolet oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Silti koulu menestyy kansainvälisissä vertailuissa yhtä hyvin kuin ne koulut, joissa on vähän jos ollenkaan maahanmuuttajia.

Yhdeksi syyksi hyvään menestykseen lehti mainitsee suomalaisten opettajien korkean tason. Opettajakoulutukseen on yhtä vaikea päästä kuin opiskelemaan lakia tai lääketiedettä. Toinen syy, jonka ansiosta vieraskieliset koululaiset pärjäävät vertailuissa yhtä hyvin kuin suomalaiset, on lehden mukaan on maahanmuuttajille annettava pienryhmäopetus, jonka turvin lapset oppivat suomen kielen riittävän hyvin ennen kuin pääsevät tavallisiin luokkiin.

Jutussa mainitaan myös suomalainen pilottiprojekti, joka pyrkii auttamaan peruskouluiän ylittäneitä maahanmuuttajanuoria kotoutumaan ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Hyvä Laakavuoren koulu!

Kävin koulun kotisivuilla. En löytänyt sieltä kuin maininnan, "Lisäksi koulu tarjoaa laaja-alaista erityisopetusta ja suomi toisena kielenä -opetusta". Olisi kiva tietää, millaisia erityisjärjestelyjä maahanmuuttajien opetukseen on tehty.

Pääkaupunkiseudulla on muutamia peruskouluja, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on korkea kuten Laakavuorenkin koulussa. "Asutuspolitiikassa" on tehty virheitä, jos maahanmuuttajien osuus on 50 prosentin luokkaa.

Kun maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on noinkin korkea, koulu saa silloin erityistukea heidän opettamiseensa. Helsingissä noudatetaan positiivista diskriminaatiota.

Helsingin kaupungin sivuilta: Opetusvirasto esittää myös, että osa uudesta määrärahasta jaettaisiin ottaen huomioon maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokonaismäärä opetuksessa. Esityksessä jokaisesta maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta koululle maksettavaa oppilaskohtaista rahaa korotetaan 25 eurosta 75 euroon.

Opetusviraston talousarviossa on varattu vuosittain niin kutsuttua positiivisen diskriminaation määrärahaa, tällä hetkellä noin neljäsosalle peruskouluista. Määrärahan jakokriteereinä ovat koulun alueen huoltajien tulotaso, koulutustaso ja vieraskielisten oppilaiden osuus koulun oppilasmäärästä. Määrärahaa on myönnetty kouluille tänä vuonna yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Opettajankoulutuksella on varmasti sijansa. Mutta kuten Guardian toteaa, mikäs on opettajia kouluttaessa, kun opettajankoulutukseen hakeutuneiden taso on korkea.

Opettajan ammatilla on houkuttelevuutta, mikä on mielenkiintoista. Monessa maassa, kuten Yhdysvalloissa, opettajan ammatti on rupuammatti, "Jos et mitään osaa, rupea opettajaksi".

Vaikka meillä annetaan maahanmuuttajille pienryhmäopetusta ennen oppilaiden siirtymistä tavallisiin luokkiin, joskus tuntuu, että moni oppilas siirretään tavalliseen luokkaan liian nopeasti.

Guardian mainitsee, että maahanmuuttajavastaiset asenteet ovat lisääntyneet Suomessa, mikä näkyy muun muassa suomalaisvanhempien haluna ottaa lapsensa pois kouluista, joissa on runsaasti maahanmuuttajia.

En aivan tarkkaan tiedä, mihin Guardianin arvio perustuu. Liittyykö väite Helsingin Sanomien taannoiseen maanantaimielipidekyselyyn, jossa tulokseksi saatiin, että suurin osa vanhemmista on sitä mieltä, että kouluihin pitäisi asettaa kiintiöt maahanmuuttajia varten?

Properuskoulu: Gallup-rasismia

Suomeen ei saa rakentaa ghettoja, ei vartioituja puutarhakaupunginosia rikkaille, ei suuria lähiöitä köyhille ja maahanmuuttajille. Yhdyskuntasuunnittelussa pitää noudattaa tasapuolisuutta, niin Suomen tasavahvat oppimistulokset pysyvät ennallaan koulussa kuin koulussa ja yhteiskuntarauha säilyy.

Helsingissä on syytäkin noudattaa positiivista diskriminaatiota, koska kaupungin koulut alkavat eriarvoistua.

Properuskoulu: Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon

Laakavuoren koulun esimerkki antaa vielä toivoa.

Huolestuneen erityisoppilaan isän mietteitä lähikouluperiaatteesta

Vantaalaisen peruskoululaisen huolestunut isä otti vahvasti kantaa Vantaalla viittä vailla hyväksyttyyn Turpo-aineistoon. Vantaalla ollaan siirtymässä lähikouluperiaatteeseen, tulevaisuudessa erityisoppilaita siirretään erityiskouluista omiin lähikouluihinsa.

Vesa Haapalan mietteet herättävät minussa monia ajatuksia.

Haapala toteaa, että tietty erityisoppilaiden ryhmä, johon kuuluvat ADHD:t (keskittymisen, toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista kärsivät oppilaat), aspergerit, tourettet, mutistit jne. jäävät vaille erityiskeskittymien tarjoamia palveluja ja rauhallista kouluympäristöä.

Samaa olen miettinyt minäkin.

Minua huolestuttaa myös, että suunnitelma on kustannusneutraali. Vaikka erityisopetus hajautetaan ympäri Vantaata, lisärahaa ei ole tulossa.

Huolestuneen isän kirjoitus löytyy seuraavan blogikirjoitukseni kommenttiosiosta:

Infotilaisuus vanhemmille - lähikouluperiaate rules! (Properuskoulu 15.9.)


Vesa Haapala:

Olisi tärkeää, että Vantaan asiassa saataisiin myös opettajien ääni kuuluviin. Olen käynyt itse läpi Turpo-aineistoa tältä vuodelta, ja minusta näyttää siltä, että Vantaan sivistystoimi tulkitsi hyvin vahvasti annettuja vastauksia.

Lähikouluperiaatetta todellakin pidettiin kannatettavana, mutta jos katsoo miten koulut ja opettajien ammattijärjestö vastaavat kysymykseen "Kuinka realistinen hanke on nykyisillä resursseilla ja kuinka hyvin se palvelee esimerkiksi erityisopetuksen tarpeita ja työhyvinvointia", niin vastaus on melko negatiivinen.

Nyt olisi tosiaan tärkeää, että opettajat itse nostaisivat esiin toimenpideohjelman puutteet ja jättäisivät asiasta oikaisun, mikäli siihen koetaan tarvetta. Jos (ja kun) tyytymättömyyttä ilmenee, se kannattaisi nostaa esiin nyt, kun myös vanhemmat / vanhempainyhdistykset aikovat puuttua prosessin kulun menettelyihin, kuten siihen että meitä erityislasten vanhempia ei ole faktuaalisesti kuultu eikä mielipiteitämme ole otettu millään tavalla huomioon.

Jälkikäteen asiasta on hankala jupista. Kun sivistystoimen johdolla on tukenaan kolme uskollista aluepäällikköä, ei ole toivoakaan, että kouluista nouseva kritiikki päätyy sivistystoimen johtoon saakka - eikä sitä siellä halutakaan kuulla. Siinä sitten kukin koulu selviää miten selviää.

Eniten minua harmittaa se, että tietty erityisoppilaiden ryhmä, johon kuuluvat ADHD:t (keskittymisen,toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista kärsivät oppilaat), aspergerit, tourettet, mutistit jne. jäävät vaille erityiskeskittymien tarjoamia palveluja ja rauhallista kouluympäristöä. Lähikouluilla ei tule olemaan resursseja hoitaa kunnolla koko oppilaskuntaa, ja tästä seuraa todellisia ongelmia myös opettajien jaksamiselle ja perheiden jaksamiselle.

Nyt olisikin aika kaikkien huolestuneiden panna itsensä likoon. Ilmeisesti oikaisupyynnöt on jätettävä ensi perjantaihin mennessä. Asiasta on oltu yhteydessä Vanvaryyn ja Vantaan opettajiin (Sami Markkanen). Opettajina ja vanhempina tapaamme maanantaina Veromäessä. Toivon, että mahdollisimman laajalla rintamalla saisimme jonkinlaista realismia kouluelämän uudistamiseen.

Itse olen erityislapsen isä ja erittäin huolissani siitä, miten ja millaisin perustein Vantaalla nyt toimitaan, samoin kuin siitä, miten passiivisesti asianosaiset (opettajat mukaan lukien) suhtautuvat kaikkia tulevaisuudessa konkreettisesti koskettavaan uudistukseen.

Ystävällisin terveisin,

Vesa Haapala

Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon

Through the concept of six degrees of separation, the whole world can be connected.

19.11.

Koulutuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa

Vantaan Sanomat: Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.

Vantaan Sanomat: Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan

Properuskoulu: Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Kysyin edellisen blogikirjoitukseni kommenttiosiossa kokeeneelta espoolaisrehtorilta ja yhteiskuntavaikuttajalta Martti Hellströmiltä, miksi Espoon koulujen erot ovat hälyttävän suuria.

Hellström: Espoossa kaupunginosien välillä on todella isot erot mm. maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrässä.

Enkeliporsas:

Lyhenne mm. taitaa tarkoittaa köyhiä ja vaivaisia.

Suomalainen yhteiskunta on eriytynyt 1990-luvun lamavuosista lähtien. Eriytymistä on ohjattu tasaveropolitiikalla. Veroista jo 90 prosenttia kerätään tasaveroluonteisilla veroilla. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet.

Kuudesosa suomalaisista on oikeasti köyhiä. Kuten rikkauskin, köyhyyskin periytyy.

Huolestuttavaa on, että koulutkin ovat alkaneet eriytyä.

Koska pääasiassa oppilaiden perhetaustat selittävät koulujen välisiä eroja koulumenestyksessä, tulevaisuudessa asuinalueiden suunnitteluun on kiinnitettävä suuri huomio. Tehtyjä virheitä ei saa toistaa.

Espoossa hyvinvoivat perheet on ohjattu asumaan puutarhankaupunginosiin, köyhät ja maahanmuuttajat rappeutuviin lähiöihin.

Vantaan Sanomat: Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.

Enkeliporsas:

Tyyppiesimerkki on oma kouluni, Pähkinärinteen koulu. Oppilaaksiottoalue on kuin Suomi pienoiskoossa. Alueella on sekä omistus- että vuokrakerrostaloja ja kaksi omakotialuetta. Maahanmuuttajataustaisten perheiden määrän suhde on sopiva kantaväestöön verrattuna.

Yhteiskuntapolitiikka ja kaavoitus ohjaa asutusta. Vantaalaisen asuntopolitiikan sekamalli on tasa-arvoinen.

Helsingissä ja Espoossa on toimittu tietoisesti toisin. Joidenkin koulujen käytäviltä on turha huudella esim. maahanmuuttajalasten perään.

Kerran eräs helsinkiläisreksi koulutusristeilyllä sanoi minulle, että "me opetamme vain valkoista keskiluokkaa". Lehdistä on saanut lukea, kuinka asunnottomien asuntoloiden tai jopa päiväkotien rakentamisia on torpattu mahdollisiin järjestyshäiriöihin vedoten.

Vantaan Sanomat: Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Enkeliporsas:

Näin on Vantaalla aina tehty.

Vantaan sanomat: Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.

Enkeliporsas:

Erikoisopetus on kallista ja siihen upotettu raha on muilta pois. Soveltuvuuskokeet eivät kuulu peruskouluun, koska peruskoulu on kaikkien koulu.

On vaikea uskoa, että kahden rikkaan kunnan, Helsingin ja Espoon, yläkouluista löytyvät Suomen korkeimmat ja matalimmat päästötodistusten keskiarvot.

Jotain on tehty väärin.

Koulutuksellista tasa-arvoa ei saa nakertaa.

Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Vantaan Sanomat 16.11.

Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan

Kun Helsingin ja Espoon tietyissä kouluissa menestytään muita paremmin, niiden lähialueet alkavat vetää puoleensa perheitä, jotka haluavat lapsensa ”parempaan” kouluun. Lopulta koulujen ja asuinalueiden erot kasvavat entisestään.

Näin epäilee Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtava dosentti Matti Rimpelä.

– Tämä on muna ja kana -kysymys, eli asukaspolitiikka ja koulut vaikuttavat kumpikin toisiinsa, Rimpelä toteaa.

Asia nousi esille, kun Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.

Yhtenä syynä ilmiölle ovat erikoiskoulut ja mahdollisuus hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun.

Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.

Syynä on pitkälti se, että Vantaalla ei ole juurikaan mahdollista hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun. Lisäksi asuntopolitiikassa on suosittu sekamallia, eli esimerkiksi vuokra-asuntoja on rakennettu tasaisesti joka puolelle.

– Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.


Olen aina ollut sitä mieltä, että peruskoulujen erikoistuminen on kokonaisuuden kannalta pahasta.

Ns. soveltuvuuskokeilla erikoistuneet koulut karsivat kouluunsa vain ns. hyviä oppilaita. Muut jääköön jakomäkiin.

Olin Helsingin kaupungin opettajana vuosina 1998-2000. Malminkartanon koulu, jossa opetin, oli aivan tavallinen, ei siis erikoistunut koulu. Siellä oli muutama erityisluokkakin.

Ihmettelin jo silloin kaupungin koululaitoksen menoa. Linjauksena oli, että kouluja kehotettiin erikoistumaan jollakin tavalla.

Kun uutta koulua perustettiin, muodostettiin jonkinlainen suunnitteluryhmä miettimään tulevan koulun linjauksia. Suunnitteluryhmä oli kertaprojektin luonteinen, välttämättä heistä ei tullut kukaan tulevan koulun rehtoriksi tai opettajaksi. Uusi henkilökunta joutui sopeutumaan koulun linjauksiin.

Toisen luokan keväällä pyrittiin esim. liikuntapainoitteiseen kouluun. Pyrintöihin lähti liikunnallisesti poikkeavan lahjakas oppilas. Seuraavana päivänä hän tuli kouluun ilosta hyppien ja pomppien. Hän kertoi, että hän oli paras joka kisassa.

Oppilas ei kuitenkaan päässyt liikuntaluokalle, koska hän ei ollut sovelias. Pyrinnöissä mitattiin ilmeisesti myös muita kuin liikunnallisia ominaisuuksia. Hän oli rasavilli, liian vauhdikas.

Silloin viimeistään minulle valkeni, mistä oikeastaan on kysymys. Erikoistuneet koulut soveltuuskokeillaan eivät tee mitään muuta kuin seulo jyvät akanoista. Haetaan oppilaita, jotka pärjäävät koulussa hyvin. Haetaan sopivaa oppilasainesta (inhoan sanaa oppilasaines, koska ihmiset eivät ole muovailuvahaa).

Vantaan malli on aina ollut erilainen, oppilaat tulevat siihen kouluun, jonka alueella he asuvat.

Nyt Vantaalla aletaan toteuttaa todellista lähikouluperiaatetta. Osa erityiskouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät omien alueidensa lähikouluihin. Vantaan mallissa on riskinsä, joista olen jo useaan kertaan kirjoittanut. Suurin ongelma on rahoitus, koska malli on kustannusneutraali.

Toivottavasti Vantaa onnistuu lähikouluperiaateuudistuksessaan.

Vantaan asuntopolitiikan sekamalli, vuokra-asuntoja on ripoteltu kaikkialle tasaisesti, on ainoa oikea.

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltion malliin ei kuulu minkäänlaiset reservaatit. Kuntien yhdistyminen saa heti vauhtia, kun pääkaupunkiseudun omituisuus, Kauniainen lopetetaan ja yhdistetään Espooseen.

Suomesta ei saa tehdä pikkuamerikkaa.

Peruskoulu on koko kansan koulu. Koulutuksellinen tasa-arvo on äärimmäisen tärkeää.

Vantaan Sanomat: Pääasiassa perhetausta selitti koulujen välisiä eroja koulumenestyksessä. 

Skiditutkimusohjelman osatutkimuksessa todettiin keväällä, että Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden yläkouluista löytyvät Suomen korkeimmat ja matalimmat yläkoulun päästötodistusten keskiarvot.

Enkeliporsas:

Raju tulos.

Peruskoulu on perusasioiden opettamista varten. Erikoistua voi peruskoulun jälkeen. Suurjaossa oppilaat vaeltavat joko lukioihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Ainakin pääkaupunkiseudulla oppilaalla on mahdollisuus pyrkiä vaikka minkälaiseen erikoislukioon.

Ihmetellä sopii, miksi  Helsingin Sanomat ei ole uutisoinut Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelman tutkimusta tuloksineen?

Kouluruokailu 5. - A2 Teema: Ruokailta

Katsoin vasta tänään YLE Areenasta A 2 Teeman "Ruokaillan". Eilen harrastin tv-katselupriorisointia, koska toisella kanavalla tuli samaan aikaan Tanska-Suomi jalkapallomaaottelu.

Nyt minun ei tarvitse ottaa joka asiaan kantaa, sillä Kouluruokatietopankki-blogissa on ansiokas kirjoitus aiheesta, ks. Ruokailta, post prandial.

Ihmettelin kovasti keskustelun kokoonpanoa.

Paikalla ei ollut yhtään opetusalan asiantuntijaa, opettajaa. Opetusministeriä ei ollut, ei ketään Opetushallituksesta. Kummallisinta on, että koulutuksen järjestäjäpuolelta, kunnilta, ei ollut ketään paikalla. Kunnat kustantavat kouluruokailun.

Sen sijaan paikalle oli haalittu kangasalalainen koululaisen isä Juha Köppä, joka esitti järjettömän väitteen, että kouluruoka on myrkkyä. En tiedä, kuinka vakavissaan hän oli. Voin vakuuttaa, että kouluruoka ei ole myrkkyä. Olen syönyt kouluruokaa hyvällä ruokahalulla yli 30 vuotta ja olen edelleen hengissä.

Muutenkin kouluruokakeskustelua vietiin sivu-urille. Puhuttiin paljon lähi- ja luomuruuasta ja lisäaineiden mahdollisesta haitallisesta yhteisvaikutuksesta.

Väitän, että kouluruoka on parempaa kuin keskinmääräinen kotiruoka.

Listalta puuttuvat pitsat ja hampparit ja kokikset. Kodeissa syödään valtaisia määriä valmiseineksiä. Ravitsemuksellisesti kouluruokalistat on tarkkaan mietitty.

MTK:n Juha Marttila meni suoraan asian ytimeen. Hän totesi, että ruaan raaka-aineisiin sijoitetaan liian vähän rahaa. Kilpailutuskaan ei aina ole eduksi kouluruokailun laadulle.

Toimittajat olivat ottaneet selvää, kuinka paljon kunnissa kouluruoka-aineet maksavat per annos. Vaihteluväli Suomen kunnissa per keskinmääräinen annos on ällistyttävä:

Ruuan raaka-aineiden annoshinta vaihtelee 0,70 - 1,50 euroa.

Ero voi olla yli kaksinkertainen! Kouluruokaan sijoitettu raha vaikuttaa varmasti ruuan laatuun. Itse olen aiemmin ehdottanut, että pitäisi olla kouluruokastandardi, joka määrittelisi ruuan minimitason. On uskomatonta, että Suomen maassa kouluruuan suhteen lapset eivät ole tasa-arvoisia.

Kysyin tänään kouluni emännältä, mikä on Vantaan kouluruuan annoshinta. Ilokseni huomasin, että emme ole aivan pohjalla, Vantaalla annoshinta on 0,98 euroa.

YLE teetti mielipidekyselyn - minkälaista kouluruokaa pitäisi tarjota?

Taloustutkimus: 74 % vastanneista halusi kouluissa tarjottavan tavallista perusruokaa.

On aivan sama, onko kouluruoka teollista ruokaa tai lähiruokaa, perinteisellä tavalla tuotettua ruokaa tai luomuruokaa, liharuokaa tai kasvisruokaa. Pääasia on, että lapset saavat kunnon ruokaa, joka on terveellistä, täyttävää ja maittavaa. Sokeriset mehukeitot eivät täytä lasten vatsoja.

Broileri-pastavuoka

Tänään tarjottiin maukasta ruokaa, josta kaikki lapset pitivät kovasti, "Ihanaa" ja "Tää on mun lempiruokaa" ja "Parasta ruokaa". Lisukkeena oli mustaherukkahilloa. Kierrepastan seassa oli riittävästi broilerinpaloja.

Salaattina oli punakaali-ananassalaatti. Lisäksi tarjottiin perinteistä ruisleipää.

Kolmasluokkalaiseni, ja alakoululaiset yleensä, pitävät kouluruuasta ja syövät ruokansa. Ruuan syömistä myös valvotaan ja opettajat syövät oppilaiden kanssa. Koululounas rytmittää koulupäivää ja on odotettu hetki lapsille. Lounaalla opettaja kohtaa oppilaan luonnollisella tavalla, keskustellaan asioista taivaan ja maan väliltä. Koululounas on sosiaalinen tapahtuma.

Teemaillan huolestuttavin esille tullut asia on, että noin joka neljäs oppilas ei syö koululounastaan ollenkaan. Kyseessä ovat yläkoululaiset ja lukiolaiset. Syy ei ole kouluruuan laadussa, vaan koululaiskulttuurissa.

Paljon ruokaa kipataan jäteastioihin, mikä on outoa. Joskus opettajat ihmettelevät, miksi tavallinen perusruoka ei kaikille kelpaa. Mitä kodeissa lapsille tarjotaan?

Kouluruokailun yksi tavoite on monipuoliseen ruokavalioon totuttaminen.

Haluatko sinä lapsesi rupukouluun?

Oliver Twist

Englannissa asuva Anna Mård ihmettelee brittiläisen koulujärjestelmän paremmuuslistoja. Pitääkö meidän aina katsoa ulkopuolelta tajutaksemme, kuinka hyvin asiamme sittenkin vielä ovat?

Taloussanomat 11.11.

Ranking heikentäisi peruskouluja

Kun täällä Englannissa kynnelle kykenevä keskiluokka haluaa lapsensa aina parhaaseen mahdolliseen kouluun, se samalla kurjistaa osan kouluista oppimisen kaatopaikoiksi. Koulujen paremmuuslistat takaavat heikon koulujärjestelmän.

Enkeliporsas:

Koulujen paremmuuslistoja harrastavat koulujärjestelmät, vrt. Iso-Britannia ja Yhdysvallat, eivät ole pärjänneet oppimistulosten kansainvälisissä vertailuissa kuten PISA-tutkimuksissa. Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat länsimaiden todellista rupusakkia.

Olen matkustellut paljon ympäri Brittein saaria jalkapallon perässä ja muutenkin. Vaikka rakastankin brittiläistä kulttuuria monilla sen tasoilla, takapajulan tunteesta ei pääse eroon. On äärimmäisen ikävää, kun ihmisen koulutustausta näkyy niin selvästi. Iso-Britannia ei ole tasa-arvon maa, se on edelleen selkeä luokkayhteiskunta.

Yksi brittiläisen luokkayhteiskunnan perusta on erilliskoulujärjestelmä.

Taloussanomat: Avoimuus ja koulujen mittaus kuulostavat kivoilta, mutta niillä on useita ikäviä seurauksia.

Ensinnäkin jonkun koulun on aina oltava rankingin heikoin. Vaikka koulujen väliset erot olisivat kuinka pienet, satojen oppilaiden koetuloksissa on aina sen verran eroja, että joku jää viimeiseksi.

Enkeliporsas:

Suomessa lukioita lukuunottamatta ei kouluja julkisesti rankata. Meillä harrastetaan koulujen suhteen positiivista diskriminaatiota. "Heikompien alueiden" koulut ja saavat opetukseensa lisäresursseja, joiden avulla tasataan positiivisesti eri koulujen välisiä oppimistuloksia.

Vantaallakin vertaillaan jossain määrin eri peruskoulujen oppimistuloksia, joita ei kuitenkaan julkisteta. Vain opetushenkilöstö saa tietää tulokset, joita käytetään opetuksen ja koulujen kehittämisen työkaluina.

On ollut ilahduttavaa todeta, että Vantaalla koulu, jonka alueella asuu "alemman kerroksen väkeä", keikkuukin oppimistuloksissa oppimistulosten keskiarvon yläpuolella. Erilliskoulujärjestelmässä moinen on lähes mahdotonta.

Meillä yksi koulujärjestelmän kehittämistä ohjaava tekijä on syrjäytymisen ehkäisy. Olemme onnistuneet melko hyvin, Suomi on tasa-arvoisimpia maita koko maailmassa.

Koulutuksellinen tasa-arvo vie vääjämättä yleiseen tasa-arvoon ja hyvinvointiin.

OECD:n vertailujen mukaan koulutus on kilpailukykymme ykkösvaltti. Viimeaikaisissa kilpailukykyvertailuissa olemme pärjänneet erittäin hyvin.

Taloussanomat: Lastensa koulutuksesta kiinnostuneet vanhemmat alkavat karttaa heikoimpia kouluja. Koska vanhempien asenteet selittävät lasten koulumenestystä parhaiten, viimeisiin kouluihin pakkautuu välinpitämättömien vanhempia lapsia ja niiden tulokset laskevat edelleen.

Kunnon vanhemmat karttavat niitä entistä vimmatummin. Pian niistä kaikkoavat kelvollisimmat opettajatkin. Kierre on valmis ja väistämätön.Enkeliporsas:

Enkeliporsas:

Suomessakin silloin tällöin haikaillaan kouluvertailujen ja paremmuuslistojen perään.

Haikailun tavoite on selvä, pyrkimys erilliskoulujärjestelmään.

Köyhien lapset ja maahanmuuttajataustaiset lapset sijotettaisiin jonkinlaisiin koulureservaatteihin. Hyvää opetusta saisivat ne lapset, joiden vanhemmilla olisi siihen varaa.

Keski-ikäiset lukijani muistavat hyvin suomalaisen erilliskoulujärjestelmän, kansakoulusta mentiin joko oppikouluun tai kansalaiskoulun kautta ammattikouluun. Lasten suurjako tehtiin kansakoulun neljännellä luokalla, jolloin pidettiin oppikoulujen pyrinnöt, karsintakokeet.

Vaikka suomalainen erilliskoulujärjestelmä ei ollut järin elitistinen, lapset jaettiin jo varhain vuohiin ja lampaisiin. Järjestelmä oli hyviin jäykkä. Hyvin harva oppilas kansakoulun viidenneltä luokalta lähtien enää pääsi oppikouluun.

Englantilaistyyppiset sisäoppilaitokset ovat Suomessa olleet harvinaisia.

Taloussanomat: Suomalaisten lukioiden ranking osoittaa sisään otettujen oppilaiden kykyjen ja koulun päästöarvosanojen yhteyden: viiteen parhaaseen pääkaupunkiseudun lukioon vaadittiin yhdeksän keskiarvo. Tietenkin tämä joukko takoo komeampia ylioppilaskirjoitusten tuloksia kuin seiskan keskiarvolla lukioon mennyt porukka.

Enkeliporsas:

Keväisin on inhottavaa lukea lukioiden paremmuslistoja.

Kärkeen pitäisi nostaa lukiot, jotka ovat kuroneet eniten "keskiarvokäppiä" kiinni. Hyvä lukio on, joka leipoo heikoista tai keskinkertaisista peruskoululaisista hyviä ylioppilaita.

Taloussanomat: Paremmuuslistat laskevat koulutuksen yleistä tasoa. Kun ne sijoittavat muutamat isojen paikkakuntien kouluista kaatoluokkaan, ne varmistavat, että koulutuksesta kiinnostumattomien vanhempien lapsilta riistetään myös kaveripiirin sparraus. Suomalainen perinne tasavertaisista mahdollisuuksista katkeaisi.

Enkeliporsas:

Koulujen paremmuuslistat ja erilliskouluhaikailut ovat pelkkää silkkaa ahneutta ja itsekkyyttä.

Ajatellaan, minun lapset ja muiden kakkarat, millään muulla ei ole väliä.

Kaikenmaailman liiallinen eriytyminen vie ihmisiltä todellisuudentajun. Suomessakin tällä hetkelläkin väitetään, että meillä ei ole oikeasti köyhiä. Heitetään kehiin iljettävä termi, suhteellinen köyhyys, ikäänkuin köyhä ihminen ei olisi köyhä ollenkaan.

Totta on, että Suomessa ei kuolla nälkään. Mutta köyhyystutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että suomálaisista jo joka kuudes on oikeasti köyhä. Tutkijat sanovat, että meilläkin köyhyys alkaa periytyä kuten Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

ks. blogikirjoitukseni Ei anneta mahdollisuutta

Erilliskoulujärjestelmä pudottaa köyhät helposti toivottomuuden monttuun, josta on vaikea nousta ylös.

Miksi me tuhoaisimme yhden maailman parhaimmaksi todetun koulujärjestelmän?

Haluaisitko sinä oman lapsesi rupukouluun, jossa kukaan ei opi juuri mitään?

Kouluruokailu 4. - porsaanlihakastike

Länsiväylä 12.11.

Kriittiset espoolaisoppilaat tiputtivat kouluruuan arvosanaa

Kouluruoka saa tänä vuonna Espoon koululaisilta huonomman arvosanan kuin aiempina vuosina.

Kritiikki kohdistuu etenkin koululounaan ulkonäköön ja makuun. Asteikolla 1–5 kouluruokailun arvosana tipahti kyselyssä 2,77:een, mikä vastaa tavallisessa kouluarvostelussa noin seiskaa.

Edellisessä kyselyssä arvosana oli 3,2.

– Oppilaat ovat kriittisempiä kuin aikaisemmin, myöntää Espoo Cateringin asiakaspäällikkö Tuija Sivonen.

Hänen mukaansa ruokailu puhututtaa paljon ja oppilaitakin kiinnostaa, mitä ruoka sisältää.

Espoon kouluissa ruokailuun osallistuvien oppilaiden määrä on noussut neljä prosenttia.

– Vain kaksi prosenttia oppilaista ei syö lainkaan kouluruokaa. Se on aika pieni määrä, vaikka tietenkin olisi parempi jos kaikki söisivät, Sivonen huomauttaa.

Kaksi kolmasosaa oppilaista syö koululounaan joka päivä. Noin viidennes syö kolme–neljä kertaa viikossa muun muassa kotitaloustuntien tai lukion koeviikkojen vuoksi.

Vain alakouluissa oppilaan on pakko osallistua kouluruokailuun.

Kouluruokailu puhuttaa, mikä on ymmärrettävää. Ihminen syö elääkseen.

Kouluruokalistan laatiminen on vaikeaa, koska makutottumukset ovat yksilöllisiä. Emme elä enää yhtenäiskulttuurin aikaa, mikä heijastuu vahvasti myös ihmisten ruokailutottumuksiin.

Kouluruokarankinglistojen teettäminen ei ole järkevää.

Opetushallitus: Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria.

Monet lapset on kotona totutettu melko yksitotiseen ruokalistaan. Ei ole mistään kotoisin, että koulussa syötettäisiin lapsille pitsaa tai hampurilaisia ja ranskanperunoita.

Länsiväylä: Koulujen ruokalistat kiertävät viiden viikon välein ja ne laaditaan ravitsemussuositusten perusteella. Oppilaat itse latoisivat lautaselleen mieluusti pitsan lisäksi pitakebabia, ranskalaisia, nakkeja ja lehtipihviä.

Koululaiskulttuuriin kuuluu kouluruuan arvosteleminen.

Puhutaan kumiperunoista ja kiviriisistä. Kun kouluruokailun arvosana putoaa arvosanasta 3,2 arvosanaan 2,77, ei välttämättä tarkoita, että kouluruuan taso olisi Espoossa heikentynyt (asteikko 1-5).

Ensimmäistä kertaa kysyttiin kouluruuan riittävyydestä. Huolestuttavaa on, kun puolet oppilaista kertoo, että ruoka oli joskus loppunut kesken.

Tiettyjen ruokien kohdalla syömistä rajoitetaan. Tiskillä voi olla lappu, jossa lukee, että esim. lihapullia saa ottaa korkeintaan kuusi kappaletta. Kuusi kappaletta on jonkinlainen laskennallinen keskiarvo. Kasvavalla viides- ja kuudesluokkalaisella sekä yläkoululaisella ravinnon tarve on suurempi kuin ekaluokkalaisella. Ruokaa pitää saada riittävästi.

Muistan hyvin, kuinka tiettynä vuosina kasvoin yhtä vaudikkaasti kuin tietyt eläimet. Kuusi lihapullaa olisi ollut minulle rienausta. Kotona äitini oli pulassa kolmen kasvavan poikansa kanssa. Juuri mitkään annokset eivät olleet riittäviä, "kolme poikaani, lopullinen yhteismitta 6,08 cm". Ruuat syötiin humps vaan!

Mielenkiintoista on, että espoolaiset ovat pudottaneet ruokalistoilta porsaanlihakastikkeen.

Porsaanlihakastike

Perjantaisin ja maanantaisin kouluissa tarjoillaan tukevaa ja täyttävää ruokaa, koska ei ole takeita siitä, että kaikki lapset saavat kotona viikonloppuisin riittävästi kunnon ruokaa. Ja tyhjällä vatsalla lapsi ei jaksa opiskella.

Vantaalla tänään oli porsaanlihakastiketta.

Porsaanlihakastike oli hyvää. Se ei ollut perinteistä läskisoosia, koska ruuassa ei ollut nykytyyliin läskinpaloja ollenkaan. Lisukkeena oli siirappilanttukuutioita, joita tarjoillaan melko harvoin. Ainakin minulle kuutiot maittoivat.

Salaattina oli vihersalaatti - kurkkua, kiinankaalia ja pieniä persikanpaloja.

Näkkileipä on koululaisten perustavaraa. Juomaksi oppilaat saavat valita maitoa, piimää tai vettä. Olen huomannut, että lapset juovat yhä enemmän vettä. Toivottavasti luukato ei lisäänny. Saavatko nykylapset tarpeeksi kalsiumia ja D-vitamiinia?

Vantaalla lapsille tarjotaan Ykkösmaitoa, maitoon on lisätty D-vitamiinia kalsiumin imeytymisen tehostamiseksi.

Ilmaiset bussiliput lapsille

Sunnuntai-Hesarin paperiversiosta, kannatan!

HS 13.11.

Tavoitteena autoton sukupolvi

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) haluaa hillitä yksityisautoilua. Hän ehdottaa ilmaista joukkoliikennettä kaikille alle 18-vuotiaille lapsille.

"Jos nykykehitys jatkuu, henkilöautojen määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla kymmenessä vuodessa 40 prosenttia", hän sanoo.

"Minne sellainen määrä autoja täällä muka mahtuu?"

Erityisen huolissaan Kyllönen on siitä, että yhä useampi lapsi saa vanhemmiltaan autokyydin kouluun tai harrastuksiin.

Koulun kannalta Merja Kyllösen ehdotus on mitä kannatettavin.

Teen luokkani kanssa vähintään kuusi opintoretkeä vuodessa, kolme syyslukukaudella, kolme kevätlukukaudella. Kohteet löytyvät aina pääkaupunkiseudulta. Täältä ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan: Suomenlinna, Heureka, Eduskunta, Kansallismuseo, Ateneum, Kiasma, Teatterimuseo, Olympiastadion, Luonnontieteellinen museo...kohteita löytyy lähes loputtomiin.

Heurekassa käyn joka vuosi. Suomenlinna on maailman paras historiallinen ulkoilmamuseo, Suomen historia valottuu oppilaille konkreettisesti ja hyvin monipuolisesti.

Opintoretket avartavat oppilaiden ajatus- ja kokemusmaailmaa.

Ilman kouluista tehtäviä opintoretkiä harva lapsi eksyy esim. Eduskuntaan tai Kansallismuseoon. Opintoretket elävöittävät teoreettisen kouluopetuksen lihaksi.

Leirikouluihin verrattuna pääkaupunkiseudulla opintoretkeily tulee selvästi edullisemmaksi. Pääosan kustannuksista nielaisevat matkarahat. Museoiden pääsymaksut ovat koululaisille halpoja tai jopa ilmaisia.

Ikävintä opintoretkissä on rahankeruu.

Sinänsä yksittäinen opintoretki ei tule kalliiksi. Itse ajatteleen asiaa "tuoppi-indeksin" kautta. Opintoretki ei saa maksaa yhtä standardioluttuopin hintaa enemmän. Poikkeus on Heureka, jonka hinta on kaksi tuopillista, koska sisällytän retkeen aina Verne-teatterin hienon elokuvaesityksen sekä Laboratorion.

Rahankeruussa iljettävintä on senttipeli. Retken hinnaksi oppilaalle voi tulla vaikka 4,66 euroa, leiki siinä sitten senteillä. Usein teen niin, että pyöristän hinnan vitoseen ja säästän loput sentit seuraavaan retkeen. Yläluokkalaisilla monella on onneksi jo omat bussikortit.

Kun luokka menee opintoretkelle, ohjeena on, että opettajan pitäisi käyttää luokan yhteistä bussikorttia, joka annetaan kuskille bussiiin noustessa. Ihmeellistä on, että lähes joka toinen kuski ei osaa käyttää ko. korttia, vaan ohjaa minut istumaan. Luokka matkustaa silloin pummilla, toisaalta korttiin jää rahaa seuraavaan matkaan.

Tiedän monia maikkoja, jotka eivät viitsi järjestää opintoretkiä senttiruljanssin takia.

Lasten ilmainen joukkoliikenne helpottaisi merkittävästi luokkien opintoretkeilyä. Esim. Ateneumin tai Kiasman matka ei maksaisi oppilaille mitään, koska koululaisryhmät pääsevät ko. museoihin sisään ilmaiseksi. Mikäli joukkoliikenne olisi lapsille ilmaista, menisin ko. museoiden näyttelyihin kerran vuodessa.

Monet koulut eivät ole lähellä oppilaita.

Monet erikoislukiot tai ammattioppilaitokset ovat toisella puolella kaupunkia. Monelle perheelle jopa matkarahat voivat olla melkoinen este lapsen koulunkäynnille peruskoulun jälkeen. Joka kuudes suomalainen perhe elää köyhyysrajan alapuolelle.

Ilmainen joukkoliikenne lapsille edistäisi koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisisi syrjäytymistä.

Myös koulun ulkopuoliset harrastukset tulevat vanhemmille kalliiksi. Kaksi nuorimmaistani harrastaa pianonsoittoa ja koripalloa sekä käyvät kuvataidekoulua. Kuvikseen ja koristreeneihin täytyy hilpata ympäri Vantaan kaupunkia. Matkojen osuus harrastuskustannuksista on melkoinen.

Harrastukset syövät perheiden budjeteista suuren loven, köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa edes harrastaa. Oletetaan, että tavallinen nelihenkinen perhe menee elokuviin Vantaalta Helsinkiiin. Jo bussimatkoihin uppoaa 24 euroa, popcornit jäävät silloin helposti ostamatta.

Kyllönen on oikeassa, minne ihmeeseen me tungemme Helsingin keskustaan ne yhä vain kasvavat henkilöautojen massat. Joukkoliikenteen kehttäminen on paljon järkevämpää kuin raippaveron kaltaiset tietullit.

Joukkoliikennettä voitaisiin nopeuttaa merkittävästi. Lapset kävelisivät suoraan bussiin sisään. Aikuisille yksittäinen matka maksaisi 2 euroa. Sisään pääsisi ainoastaan 2 euron kolikolla, joka pudotettaisiin kahden euron kerääjiin. Vastaava toiminto oli New Yorkissa, kun siellä viimeeksi kävin joskus 1970-luvun lopussa. Bussiin ei päässyt ilman neljännesdollarin kolikkoa.

Lisäys:

Täysin ilmaisesta joukkoliikenteestä on tehty laskelmia. Säästöä syntyy mm. teiden ylläpidosta ja parkkipaikkojen rakentamisesta. Ilman laatua ei voi mitata rahalla.

Muistaakseni jossain saksalaisessa kaupungissa siirryttiin "ilmaiseen" joukkoliikenteeseen.

Suuri haitta joukkoliikenteen kehittämiselle on avoin joukkoliikenteen kilpailutus. Kaikenmaailman keskieurooppalaisia bussifirmoja käytettyine busseineen on tunkeutunut pääkaupunkiseudulle.

Joukkoliikenteen ei tarvitsisi välttämättä olla voittoa tuottavaa yritystoimintaa. Monessa eurooppalaisessa isossa kaupungissa toimitaan toisin.

Kouluruokailu 3. - jauhetut silakkapihvit

Kouluruuasta puhutaan julkisuudessa aika paljon. Moni ei tiedä oikeastaan, millaista ruokaa kouluissa nykyään tarjoillaan. Muistellaan omien kouluaikojen tillipihvejä ja punajuurivatkuleita.

Pääsääntöisesti Suomen kouluissa tarjotaan hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Suomi on harvoja maita, joissa oppilaille tarjotaan päivittäinen koululounas.

Kouluruokatietopankki-blogin innoittamana aloitan (tai olen oikeastaan jo aloittanut, laita sivun yläreunan palkkiin sana kouluruokailu, niin sivulle aukeaa jonoon kaikki aihetta liippaavat blogikirjoitukseni) uuden sarjan, Kouluruokasarjan.

Rahallisesti kouluruokaan panostetaan yllättävän vähän. Päivittäisen koululounaan hinta muodostuu pääosin työn osuudesta. Itse ruoka-aineisiin kuluu yllättävän vähän rahaa. Koska työvoimakulut eri kunnissa ovat suurinpiirtein samanlaiset, ainoa, mistä voidaan oikeastaan tinkiä, on ruoka-ainekulut. Tämän takia joissakin kunnissa lapsille tarjotaan vaatimattomampaa kouluruokaa kuin muualla.

Blogini kantava teema on koulutuksellinen tasa-arvo.

Peruskoulu, kuten sen edeltäjäkin, kansakoulu, on kaikkien koulu. Kaikille lapsille pitää tarjota yhtä korkeatasoista opetusta riippumatta siitä missäpäin Suomea lapset asuvat. Myös ruuan tason pitää olla kaikkialla yhtä hyvä.

Tästälähin otan aina silloin tällöin kännykkäkuvia mielenkiintoisista kouluaterioista, näps vaan!

Jauhetut silakkapihvit

Ruokalaji oli kaikille uusi, niin oppilaille kuin opettajallekin. Oppilaiden ensikommentit olivat: "Sairaan hyvää" ja "Näytti pahalta, mutta maistui hyvältä" ja "Sikahyvää".

Ilmeisesti kouluruokailun tarpeita varten teollisuus on kehittänyt uusia kalajalosteita. Perinteisiä kalapuikkojakin vielä tarjotaan, ja ne maistuvat lapsille edelleen. Uudet jalosteet ovat mielestäni olleet hyviä.

Perinteistä kalaa tarjotaan myös, paistetuita silakoita ja silakkapihvejä. Parina viime vuonna on tarjottu myös paistettuja pikkumuikkuja, joista lapset pitävät kovasti.

Lohta tarjotaan monella tapaa, lohikeittona, lohikiusauksena ja uunilohipaloina kastikkeessa.

Jauhetut silakkapihvit maistuivat minullekin. Päällä oli perinteiseen tapaan ruisjauhoja. Kun silakat oli murjottu jossain koneessa, kaikki kalan osat olivat yhtenä kiinteänä mössönä, lasten ei tarvinnut yökkiä pikkuruotoja ollenkaan.

Jauhetut silakkapihvit kannattaa lisätä kaupungin ruokalistaan.

Pihvien ohella tarjottu punajuurisipulisalaatti oli melkoisen raju yhdistelmä. Oppilaat ottivat salaattia aika vähän, osa jätti senkin lautaselleen. Maku oli ristiriitaisen voimakas myös aikuiseen makuun, mutta pitää muistaa, että kouluruokailun yksi tavoite on tutustuttaa lapset eri makuihin.

Perunamuusi on kaikkien lasten suosikki.

Kadonneitten kenkien tapaus

YLE 10.1.

Pikkukoululaiselta vietiin kengät koulun käytävältä oppitunnin aikana - koulu ei suostunut korvaamaan vahinkoa. Nyt apulaisoikeusasiamies on puuttunut asiaan.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvostelee Helsingin kaupungin opetusviraston menettelyä asiassa, jossa se ei ollut korvannut koulusta kadonneita oppilaan kenkiä.

Oppilaan äiti oli vaatinut Helsingin opetusvirastolta vahingonkorvausta, kun hänen lapsensa uudet kengät olivat kadonneet koulun aulasta oppitunnin aikana. Oppilaat eivät saaneet käyttää tai säilyttää ulkojalkineita opetustiloissa.

Helsingin kaupungin hallintolakimies oli päättänyt olla myöntämättä kengistä vahingonkorvausta.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan asiaan puuttuminen herättää ihmetystä.

Miksi ihmeessä koulun pitäisi korvata kadonneet kengät? Ymmärtääkö Pajuoja, minkälainen korvausruljanssi hänen hätiköidystä puuttumisestaan voi syntyä?

Kirjoitin kouluissa tapahtuneista varkauksista aivan äskettäin, ks. Kouluvaras.

Jo rikosilmoituksia kadonneista tai varastetuista tavaroista tehdään vuosittain valtavia määriä. Rikosilmoitetut varkaudet ovat vain jäävuoren huippu, hyvin harva huoltaja viitsii tehdä kadonneesta tavarasta rikosilmoitusta.

Mikäli korvausjärjestelmään mentäisiin, kuntiin pitäisi kuntiin palkata leegio työntekijöitä hoitelemaan korvausvaateita kaikkine paperisotineen. Kalliiksi kävisi.

YLE: Oppilaat eivät saaneet käyttää tai säilyttää ulkojalkineita opetustiloissa.

Mikäli jalkineita pidettäisiin jaloissa oppituntien aikana tai säilytettäisiin luokissa, pölyn määrä luokissa moninkertaistuisi. Pölyä ja epäpuhtauksia kulkeutuu opetustiloihin aivan riittävästi jo nyt. Moni koulu on homekoulu. Teknisen käsityön luokassa keuhkoihin tunkeutuu ilmassa leijuvaa puupölyä.

Luokat olisivat epäsiistejä. Siivoamisen määrä lisääntyisi ja siivoaminen olisi hankalampaa.

YLE: Apulaisoikeusasiamies Pajuoja katsookin päätöksessään, että myös opetustoimella oli mahdollisuus korvata vahinko ja että sitä olisi pitänyt selvittää jo kantelijan korvausvaatimuksen johdosta.

Opetustoimi saa rahansa verovaroista. Kaikki korvaukset olisivat suoraan pois lasten opetuksesta tai koulun tukitoimista. Turhaa luulla, että rahaa tippuisi jostain lisää.

YLE: Koulujen on myös luotava riittävän turvalliset olosuhteet, jotta koululaisten omaisuus olisi turvassa.

Kouluista ei voida tehdä vankiloita. Miten luotaisiin sellaiset olosuhteet, että omaisuus olisi muka turvassa? Hyvä esimerkki on myymälävarkaudet. Vaikka kuinka lisätään vartijoita ja turvakameroita, niin varkaudet eivät lopu. Kyllä varas aina keinot keksii, varas on aina edellä.

Oikea turvallisuus lähtee aivan muusta kuin turvakameroista. Kasvatus lähtee aina kotoa, koulun kasvatus on enää vain korjaavaa ja syventävää kasvatusta.

Aivan varmaa on, että yksittäisellä koululla ei ole rahaa korvata oppilailta kadonneita tavaroita.

Hyvä, kun edes opetus pystytään järjestämään säädyllisesti.

Suomen kunnissa ketkuillaan lasten terveyden kustannuksella

Eikö rempuloivia kuntia saada sitten millään järjestykseen? Suosituksilla ei näytä olevan minkäänlaista merkitystä.

Kun vanhemmat lähettävät lapsensa koulutielle, he odottavat, että koulupalvelut Suomessa ovat kaikkialla samantasoisia. Näin ei välttämättä ole.

Oppilaat saavat opetusta eri tuntimäärillä, joissain kunnissa annetaan enemmän jako- tai tukitunteja kuin muualla. Oppimateriaalisatsauksista ei kannata puhuakaan. On kuntia, joissa tietotekniikan opetus on aivan alkutekijöissään. On turha huuhailla älytaulujen tai dokumenttikameroiden perään.

Homeongelmia peitellään, eikä homekouluja korjata.

Oksettavinta on, että joissakin kunnissa ei edes kouluruokailuun satsata riittävästi, vaan koulua käydään ketusilla eväillä.

Nyt selvityksen perusteella tiedetään, että koulun tukipalvelut ole samantasoisia kaikkialla.

Kuraattoreita ja psykologeja ei ole riittävästi. Kaikki oppilaat eivät pääse säännöllisesti koululääkäritarkastuksiin. Jotkut kunnat huijaavat, menevät törkeästi riman alta. Näyttää siltä, että kuntien villinlännen menoa ei valvo kukaan, eikä minkäänlaisia sanktioita ole.

Tilanne on kestämätön. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu.


HS 9.11.

Oppilashuollossa vielä pahoja puutteita

Perusopetuslain edellyttämää riittävää ja valtakunnallisesti yhdenvertaista oppilashuoltoa ei ole vielä saavutettu. Näin sanotaan opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä, jonka oikeuskansleri oli siltä pyytänyt. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pyysi vuoden alussa jo toistamiseen selvitystä asiasta.

Oppilashuolto on kuitenkin kehittynyt ministeriön mukaan parempaan suuntaan, kun säädöksiä on tiukennettu ja rahoitustakin hieman lisätty. Esimerkiksi laajoja terveystarkastuksia on tehty entistä enemmän. Myös oppilashuollon ja turvallisuuden oppaita on laadittu.

Palvelujen – etenkin koulupsykologien ja kuraattoreiden – saatavuus on silti yhä puutteellista ja vaihtelee alueittain ja kunnittain.


Enkeliporsas:

Miten on mahdollista, että joissain kunnissa koululaiset saavat psykologien ja kuraattorien palveluja, toisissa kunnissa taas ei?


Kouluterveydenhoitajia alkaa olla tarpeeksi, mutta lääkäreiden vajaus on yhä suuri.

Tänä vuonna terveyskeskuksista 84 prosenttia ilmoitti, että terveydenhoitajia on suosituksen mukaisesti eli yksi enintään 600:ta oppilasta kohti. Lääkäreitä on suositusten mukaisesti vain noin kolmanneksessa kuntia. Kokopäiväistä lääkäriä kohden saisi olla 2 100 oppilasta.


Enkeliporsas:

Jos suosituksia ei noudateta, eikö olisi syytä määritellä koululääkärien määrä suhteessa oppilasmäärään suoraan laissa? Loppuisi koululaisten terveyden kustannuksella ketkuilu.

On uskomatonta, että kolmannes kunnista laistaa vastuunsa.

Joka kolmas koululainen jää paitsi säännöllisistä lääkärintarkastuksista. Moni selkäsairaus jää ajoissa huomaamatta.


Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia nostettiin tänä vuonna 18,5 miljoonalla eurolla, jotta asetuksen mukaisia palveluja myös järjestettäisiin. Tänä vuonna yli puolet kunnista oli hyödyntänyt saamansa korotetun valtionosuuden henkilöstön palkkaamiseen.


Enkeliporsas:

Vain puolet kunnista on laittanut osoitetut rahat oikeaan kohteeseen.

Täysin moraalitonta toimintaa! Rahat pitää peritä sellaisilta kunnilta takaisin.

Kaikkiin kuntiin ei ole siis luottaminen. Koulutukseen suunnatut rahat on syytä korvamerkitä. Jos näin ei tehdä, isännät saavat huseeraata miten vain.

Valtion seurantajärjestelmiä on kehitettävä.


Opetusalan ammattijärjestä OAJ on pettynyt selvitykseen.


Enkeliporsas:

OAJ käyttää hyvin lievää ilmaisua. Minä olen järkyttynyt.


Huolestuttavaa on kehittämispäällikkö Nina Lahtisen mukaan esimerkiksi se, että lähes puolet kunnista ei ole käyttänyt pysyvää lisärahoitusta siihen, mihin se on annettu.


Enkeliporsas:

'On syytäkin huolestua. Edunvalvonnalla ei näytä olevan rajoja.

Pitää vain toivoa, että vanhemmat alkavat hiljalleen herätä.

Opettajia ei kuunnella. Vanhemmissa on joukkovoimaa.

Olen joskus miettinyt, että pitäisikö isälle tai äidille antaa vaaleissa niin monta äänestyslappua kuin lapsia on. Minulla on viisi lasta, mikä merkitsisi viittä äänestyslappua.

Lapsillakin on oikeutensa.

Kunnon kouluruokaa

Tänään saimme kunnollisen koululounaan, lohikiusausta. 

Uskaltaisin väittää, että tämän päivän ateria oli hintalaatusuhteeltaan optimaalinen. Kala on terveellistä. Monipuolinen perussalaatti sisälsi salaatinlehdensuikaleita, kurkkua ja tomaattia. Ryyditin koululounaani maidolla ja näkkileivällä.

Oppilaat söivät ruokansa mielihalulla. Kukaan ei valittanut.

Kouluruuan pitää olla terveellistä ja täyttävää. Mehukeitoilla ja epämääräisillä kasvismössöillä ei pitkälle pötkitä.

Kasvavat lapset tarvitsevat kasvaakseen kunnon ruokaa.

Monet vanhemmat laskevat, että koululounas kattaa kolmasosan lapsen päivittäisestä ravintotarpeesta. Mehukeitot ja epämääräiset kasvismössöt ovat yksinkertaisesti huijausta. Lasten terveydellä ei saa leikkiä.

Kaikille yhteinen kouluruokailu on tasa-arvon tae.

Haistakaa jo home!

Vartti 8.11.

Lapset siirretään pois Lintuvaaran homeisesta koulusta

Espoon Lintuvaaran alakoululaiset siirretään toisiin toisiin koulutiloihin, koska koulurakennuksessa on laajoja kosteus- ja homevaurioita. Koulun kuntoa on selvitetty syksyn mittaan kattovuotojen vuoksi.

Koulun home- ja kosteusvauriot ovat todennäköisesti laajoja. Epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan koska rakenteet vuotavat. Puutteellinen ilmanvaihto puolestaan heikentää epäpuhtauksien poistumista sisätiloista. Koululaiset ja koulun henkilökunta on siirrettävä toisiin tiloihin mahdollisimman pian.

Lintuvaaran koulu peruskorjataan ja laajennetaan vuonna 2014 tai 2015. Espoo ei aio aikaistaa korjaustöiden aikataulua.

Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt. Espoo on Suomen rikkaimpia kuntia.

Silti osa kouluista hajoaa käsiin. Koulujen peruskorjauksia lykätään vuosi vuodelta tai korjaukset tehdään hutiloiden. Moni koulu homehtuu huonojen korjausten takia.

Vartti: Epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan koska rakenteet vuotavat.

Kuka omakotitaloasuja antaa kattonsa vuotaa?

Miksei kouluja tarkasteta kunnolla säännöllisesti?

Miksi Suomen kunnissa rehottaa väliinpitämättömyys?

Vartti: Lintuvaaran koulu peruskorjataan ja laajennetaan vuonna 2014 tai 2015. Espoo ei aio aikaistaa korjaustöiden aikataulua.

Espoon kaupungilla on edessä melkoinen selittäminen oppilaiden vanhemmille. Mikäli korjaus- ja laajennustyöt aloitetaan vuonna 2014, oppilaat joutuvat olemaan evakossa viisi-kuusi vuotta. Nyt aloittanut ekaluokkalainen ei koskaan palaa korjattuun kouluun, vaan siirtyy suoraan yläkouluun.

Suomi näyttää olevan pullollaan homekouluja, miksi vanhemmat ovat hiljaa?

Opettajat opettavat kouluissaan vuosikymmeniä, homekouluissakin. Altistumisen vaara on suuri.

Pari karmivaa esimerkkiä:

Helsingin Uutiset 6.8.

Homekoulu romahdutti opettajan terveyden

Hiidenkiven peruskoulussa Tapanilassa työskennellyt opettaja joutui jättämään työnsä jatkuvan sairastelukierteen päätteeksi.

Vuoden 2009 lopulla sairauslomalle jäänyt opettaja on edelleen määräaikaisella kuntoutustuella.

Sisäilmasta koitui monenlaista vaivaa: opettajalla oli päivittäin kovaa yskää, äänen käheytymistä ja kovia päänsärkyjä. Lisäksi hän sai rintakehäänsä verenpurkaumia ja kasvot olivat riemunkirjavat.

Lopulta yskät äityivät niin pahoiksi, että hän yski verta ja mahanesteitä.

– Kun sanan yskä mainitsee, se ei aiheuta minkäänlaista reaktiota, mutta jos se menee sille tasolle kuin minulla allergiakohtauksissa, niin sille pitäisi olla ihan oma termi, opettaja sanoo.

Kannattaa lukea Helsingin Uutisten jutun perässä olevaa keskusteluketjua.

Palkkatyöläinen 1.10.

"Pahinta oli asennoituminen, kun valituksiin ei uskottu"

Hengitystievaivoja, sitkeää kuivaa yskää, sivuontelo-, silmä- ja korvatulehduksia, ihottumaa ja jatkuvaa lämmönnousua. Oireita oli yhä useammalla Karhulan Hiidenkirnun erityiskoulun henkilökunnan jäsenellä. Työpaikkaterveydenhuoltoa ja kuntaa painostettiin, mutta vuodet vierivät…
Nyt Metsäkulman koulun opettajainhuoneessa olevan viisikon tarina on surullinen.

Erityisluokanopettaja Pirjo Mäkelä on vetäytynyt joksikin aikaa pois pelistä, hän kieltäytyy syömästä lääkkeitä voidakseen hoitaa työnsä koulussa. Koulunkäyntiavustaja Päivi Nivell on sairastunut astmaan ja on sairaslomalla. Hänen kollegansa Maria Eerola odottaa lähetettä lääkärille. Rehtori Ulla Tiaisen niveloireita syytä selvitetään.

Palkkatyöläinen: "Pahinta oli asennoituminen, kun valituksiin ei uskottu"

Olen kuullut useamman kuin kerran, "Kuntamme työntekijät ovat kuntamme suurin voimavara". Kuinka irvokasta sanahelinää...

Palkkatyöläinen puhuu aikapommista:

 – Huonoon kuntoon menneitä seiniä on maalattu, katastrofi on lakaistu hetkeksi piiloon. Mutta olemme nähneet jäävuoresta vasta huipun.

Asioita peitellään härskisti niin monella tasolla.

Kaikki tietävät, että kuntien rahat eivät yksin riitä homekoulujen korjaamiseen. Viimeaikaiset päätökset osoittavat, että valtio lipeää tietoisesti vastuusta. Homekoulujen korjauksiin suunnatut rahat ovat naurettavan pieniä.

Tulevaisuudessa korjaukset tulevat vieläkin kalliimmaksi.

Harva on huomannut, että olemme vaivihkaa siirtyneet lähes puhtaaseen tasaveroon. Vain kymmenesosa verokertymästä on enää progressiivista.

Valtionveron progressiota on lievennetty vuosi vuodelta, mikä on aiheuttanut suuria paineita kuntien veroäyrien korottamisiin. Poliittisten paineiden takia kuntien päättäjät eivät ole valmiita nostamaan kunnallisverotuksen tasoa.

Tasaveron tie vie kunnallisten palvelujen kurjistumiseen. Haluavatko suomalaiset kurjistaa perusopetusta ja julkista terveydenhoitoa?

Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus terveeseen ja turvalliseen ympäristöön.

Valtio ja kunnat rikkovat surutta lakia.

Onko Helsingin Sanomat enää laatulehti?

Hesari harrastaa melkoista maanantaijournalismia. Ensin teetetään yksinkertainen mielipidekysely, josta tehdään koko sivun juttu. Pyydetään muutamaa asiantuntijaa sanomaan oma mielipiteensä. Seuraavana päivänä mielipidekyselyn pohjalta tehdään pääkirjoitus.

Helsingin Sanomat "keksii"  itse uutisia kruunu ja klaava kyselyillään.

Viime viikkoina on ollut kolme kouluaiheista yksinkertaista jokotai-kyselyä. Kyselyt ovat kymmenvuotiaan lapsen tasoa. Oppilaat tekevät vastaavanlaisia, kun teemme luokka- tai koululehtiä.

1. Kysyttiin vanhempien mielipidettä, tarvitaanko kouluihin kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Yhtäkkiä saatin kummallinen tulos, 57 % vanhemmista huomaa kannattavansa kiintiöitä. (HS 20.10.)

Ilman Hesarin mielipidekyselyä kiintiöittäminen ei olisi tullut heille mieleenkään.

2. Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun. Mielipidetiedustelussa 55 prosenttia 7–16-vuotiaiden lasten vanhemmista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun, jossa opetuskielinä olisivat molemmat kansalliskielet suomi ja ruotsi . (HS 1.11.)

Kysymyksen asettelulla saatiin ruotsin kielen kannalta edullinen lopputulos. Päinvastainen tulos olisi saatu esim. kymyksellä "Tarvitaanko pakkoruotsia vai ei?".

3. Nyt tehtiin kysely, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä. (HS 4.11.)

Mikä on Helsingin Sanomien ja TNS Gallupin suhde toisiinsa? TNS Gallup on monikansallinen yritys, osa a Kantar Group Company rypästä.

Minua on alkanut huolestuttaa suomalaisen lehtijournalismin taso. Leikitään tutkivaa journalistia teettämällä ihmisille yksinkertaisia mielipidekyselyjä.

Ohuesta maanantailehdestä yritetään saada hiukan paksumpi. Usein TNS Gallupin teettämän kyselyn pohjalta tehdyt uutiset julkaistaan maanantaina ja tiistaiksi väsätään alkeellinen pääkirjoitus.

Olen lukenut Hesaria aivan pienestä lähtien. Saan suorastaan vieroitusoireita, jos en saa Hesaria aamukahvipöytääni.

Nyt olen alkanut epäillä. Seuraava looginen askel voisi olla esim. BB-talon tapahtumien uutisointi.

Kommentoin kumminkin Hesarin aamuista "uutista".

HS 4.11.

Yli kolmannes vanhemmista pitää koulukuria liian löysänä

Useampi kuin joka kolmas pääkaupunkiseudulla asuvan peruskouluikäisen lapsen vanhempi ajattelee, etteivät opettajat pidä koulussa riittävän kovaa kuria.

Kurinpalautusta toivovat erityisesti pienituloiset, työntekijätaustaiset ja korkeakouluttamattomat vanhemmat.

Enkeliporsas:

Mitä tarkoittaa kurinpalautus?

Koulua käyvät oppilaat, eivät heidän vanhempansa. Vanhemmat saavat käsityksensä koulukurista toisen käden kautta. Toisaalta helposti muistellaan omia kouluaikoja.

Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä.

TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksi viidestä eli 40 prosenttia vanhemmista epäilee kurin riittävyyttä.

Enkeliporsas:

Kun kysymyksen asettelu on tällainen, voisi luulla, että Hesari olettaa, että koulukuri olisi jotenkin löystynyt. Miksi muuten tällaista kyselyä tehtäisiin?

Mielestäni koulukuri on pikemminkin parantunut esim. oman opettajanurani alkuajoista 1980-luvun alusta.

"Vastaajat eivät ehkä tiedä, mitkä ovat opettajien todelliset mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen", tulkitsee tulosta Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n entinen lakimies Markku Poutala.

Enkeliporsas:

Opettajan mahdollisuudet ovat aivan riittävät. Usein auttaa normaali puhe. En muista, milloin olen joutunut taluttamaan oppilasta ulos luokasta rauhoittumaan.

Kerran urani aikana olen kantanut oppilaan ulos luokasta, kun oppilas ei lopettanut ylenmääräisen häiritsevää toimintaansa. Tämä tapahtui joskus 1980-luvun puolessa välissä.

Vaikka vanhemmat mielipidemittauksen mukaan toivovat tiukempaa kuria, on vaikea päätellä, mitä he käytännössä tarkoittavat.

Enkeliporsas:

Niinpä.

Kas, kun Hesari ei esitä ratkaisumalleja vanhemmille pohdittavaksi.

Useimmat vanhemmat suhtautuvat hyvin jyrkästi pieneenkin fyysiseen voimankäyttöön, kertoo OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

Hänen mukaansa tilanteita, joissa opettaja on poistanut oppilaan luokasta, menee poliisitutkintaan muutama vuosittain.

Tällöin punnitaan, ovatko käytetyt voimakeinot olleet kohtuullisia.

Enkeliporsas:

Joidenkin ihmisten mielestä jopa luokasta pois taluttaminen on fyysistä väkivaltaa. Sekä henkisen että fyysisen väkivallan rajojen mielikuvat ihmisillä ovat hyvinkin erilaisia.

Useinmiten opettaja tarttuu oppilaaseen, kun oppilasta yritetään auttaa. Lohdutetaan itkevää oppilasta taputtamalla olkapäälle tai laitetaan laastaria otsaan liikuntatunnilla. Puhalletaan sormeen, kun oppilaalle on tullut haava käsityötunnilla, "Älä tule paha haava, tule hyvä haava".

Vanhemmat kantavat huolta myös siitä, miten hyvin opettajat kiinnittävät huomiota koulukiusaamiseen.

HS:n gallupissa 42 prosenttia on sitä mieltä, että opettajien pitäisi puuttua kiusaamiseen nykyistä herkemmin.

Enkeliporsas:

Koulukiusaamisesta puhutaan julkisuudessa niin paljon, että luulisi, että koulukiusaaminen olisi lisääntynyt. Näin ei ole. Koulukiusaamiseen on puututtu paljon pontevammin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Koulukiusaaminen on pahasta. On hyvä, että se on vähentynyt mm. KiVa-hankkeen myötä.

Mistä vanhemmat voivat tietää, kuinka herkästi opettajat puuttuvat koulukiusaamiseen?

"Opettajat puuttuvat aina, jos vain huomaavat", OAJ:n Mustonen vakuuttaa. "Alati kasvavat luokkakoot kuitenkin vaikeuttavat tilannetta."

Erityisesti henkinen väkivalta eli esimerkiksi nimittely jää helposti opettajilta huomaamatta.

Enkeliporsas:

Tähän en voi sanoa muuta kuin, näin on. Emme ole jumalia.

Peruskouluun uudet lomajaksotukset ja lisää oppitunteja?

Nyt niputetaan asioita yhteen oikein urakalla. Kun Kauppakamari ehdotti uudenlaista lomien jaksotusta, Hesari yhdisti ehdotuksen vähimmäistuntimäärien nostoon.

Kesälomilla ja vähimmäistuntimäärien nostolla ei ole välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa.

Voidaanhan pitää nykyiset lomat, vaikka oppilaiden vähimmäistuntimääriä vähän nostettaisiinkin. Pidennettäisiin vain oppilaiden koulupäiviä, jotka ovat Suomessa lyhyitä.

YLE 3.11.

Kauppakamarit: Koulujen lomat uusiksi

Keskuskauppakamari on tehnyt aloitteen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulujen loma-aikojen muuttamiseksi. Sen mukaan Suomen matkailuala hyötyisi suuresti, jos koulujen kesälomia siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin ja talvilomaviikkoja jaksotettaisiin pidemmälle ajalle.

Keskuskauppakamari ja kauppakamarit ovat jättäneet opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.) aloitteen, jossa toivotaan ministeriön selvittävän, mitä vaikutuksia koulujen loma-aikojen siirtämisellä ja hiihtolomien porrastamisella olisi.

- Suomen vetovoima matkailumaana ja matkailualan liiketoimintaedellytykset voisivat parantua huomattavasti. Lomien siirron vaikutuksia on syytä ainakin tutkia, sanoo pääekonomisti Maarit Lindström.

Enkeliporsas:

Taas sama laulu raikaa. Olen pahoillani Maarit Lindström, mutta koulua ei voida kehittää yhden elinkeinon ehdoilla.

Matkailuelinkeinon kilpailukykyä kehitetään tietenkin suomalaisen matkailun houkuttelevuutta lisäämällä.

Oppilaat ovat aika väsyneitä opiskeluun toukokuun viimeisillä ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Jotkut oppilaat ovat kuin lentoon lähdössä, kesätaivas siintää niin houkuttelevalta. En siirtäisi kesäloman aloitusta päivälläkään.

HS 3.11.

Koulupäivän pidentämiselle kannatusta

Peruskoulun vähimmäistuntimäärää sietäisi kasvattaa ainakin alaluokilla. Tätä mieltä olivat useimmat asiantuntijat, joita opetus- ja kulttuuriministeriö kuuli torstaina perusopetuksen tuntijaon uudistamista varten.

Enkeliporsas:

Olen samaa mieltä. Peruskoulussa oppilailla on melko vähän oppitunteja.

Aivan hyvin voitaisiin nostaa esim. liikunnan opetusta neljään viikkotuntiin.

Läheskään kaikki oppilaat eivät liiku terveyden kannalta riittävästi. Olen esittänyt mallia 2 + 1 + 1. Kaksi tuntia olisi nykyisen kaltaista liikunnanopetusta. 1 + 1 käytettäisiin perusliikuntaan, retkeilyyn, kävelyyn ja juoksemiseen, uimiseen, hiihtämiseen. 1 + 1 voitaisiin jakaa myös neljään puolen tunnin jaksoon, näin oppilailla olisi liikuntaa joka päivä.

Yläkoulussa jotkut oppilaat seilaavat yläkoulunsa läpi minimaalisella panostuksella taideaineisiin. Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat musiikkia ja kuvataidetta.

Nyt uhkana on, kun taide- ja taitoaineiden määrää tullaan nostamaan, että nosto tehdään esim. reaalioppiaineiden tuntimääriä vähentämällä. Matematiikan ja äidinkielen tuntimääriä ei voida vähentää. Kielipalettia ei voida pienentää, koska meillä valinnanmahdollisuudet ovat suppeat pakkoruotsin takia.

Lapin kauppakamarin matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Rauno Posion mukaan hiihtolomien porrastamisella olisi myönteistä vaikutusta hotellikapasiteetin tehokkaaseen käyttöön. Lomalaiset täyttäisivät hiihtokeskusten majoituskapasiteettia tasaisemmin pitempään ja myös saavutettavuus paranisi, kun lento- ja junapaikkoja olisi enemmän tarjolla.

Enkeliporsas:

Rauno Posio, peruskoululla ei ole mitään tekemistä Lapin hotellikapasiteetin kanssa. Lappilaisten matkailuyrittäjien on tarjottava parempia ja kilpailukykyisempiä palveluita, muuten ihmiset karkaavat tylysti etelän lämpöön.

"Suomen koululaisilla on OECD-maista kolmanneksi pienin tuntimäärä", muistutti Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. Alaluokkalaisten lyhyistä päivistä koituu pulmia myös perheille.

Enkeliporsas:

Yhdyn täysin Mirjam Kallandin näkemykseen. On hämmästyttävää huomata, että suomalaisten lasten tuntimäärät ovat OECD:n kolmanneksi pienimmät. Järjestöön kuuluu sellaisiakin maita kuin Meksiko ja Turkki.

- 1.-3. luokkalaisten koulupäivät voisivat olla viisituntisia. 

- 4.-6. luokkalaisille kuusituntiset koulupäivät kuluvat helposti.

- Yläkoululaiset kestävät seitsemäntuntiset koulupäivät aivan hyvin.

Nykyperuskoulua leimaava piirre on alituinen kiire. Lisätunneilla voitaisiin vähentää alituisen hopun tuntua.

Vähimmäistuntimäärän maltillista nostoa etenkin alaluokilla kannattivat myös esimerkiksi Suomen Yrittäjien, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen rehtoreitten sekä Espoon, Tampereen ja Jyväskylän kaupunkien edustajat.

Suomen kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen ei näe vähimmäistuntimäärän nostolle tarvetta.

Enkeliporsas:

Juha Karvosen lausunnossa ei ole mitään yllättävää.

Facebook ja mantelitumake ja sen harmaan massan määrä

Löysin tämän upean kuvan selitteineen psychenet-sivustolta. Sieltä löytyy hieno kappale, "Tuntevat aivot".

MTV 2.11.

Facebook todennäköisesti muuttaa aivoja

Erilaiset sosiaalisen median palvelut saattavat muuttaa ihmisten aivoja ja vaikuttavat todennäköisesti myös tosielämän sosiaalisuuteen.

Internetin on jo pitkään uumoiltu muuttavan aivoja jollakin tavalla. Uusi brittiläinen tutkimus tuo arveluille entistä enemmän todistusaineistoa, kertoo Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Aivokuvausten perusteella tutkimusryhmä on löytänyt suoran linkin Facebook-kavereiden ja tiettyjen aivon osien koon välillä.

Näillä aivojen osilla on kytkös sosiaaliseen kanssakäymiseen, muistiin ja autismiin.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B Biological Sciences -tiedelehdessä. Siinä tutkittiin 125 lontoolaisen opiskelijan 3D-aivokuvia.

Enemmän ystäviä, enemmän harmaata ainetta

Tutkijat laskivat kokelaiden Facebook-kavereiden määrän ja tutkivat myös heidän niin sanotun tosielämän ystävä- ja kaveriverkoston.

He löysivät vahvan yhteyden Facebook-kavereiden määrän ja aivojen tiettyjen osien harmaan aineen määrän välillä.

Harmaa aine on mielentoimintojen välttämätön osa.

Liityin Facebookiin jälkijunassa. Pitkään en keksinyt Facebookille mitään käyttöä. Ollessani pari vuotta sitten yhteysopettajaristeilyllä Itämeren laineilla pari jykevää opettajatoveriani ihmetteli, miksi olen Facebookissa, mutta en käytä sitä.

Sen jälkeen aktivoidun.

Nyt olen järkyttynyt. Onko Facebook muuttanut aivojani?

Olen 55-vuotias. Voiko miltei muumion aivot enää kehittyä?

MTV: He löysivät vahvan yhteyden Facebook-kavereiden määrän ja aivojen tiettyjen osien harmaan aineen määrän välillä.

Harmaa aine on mielentoimintojen välttämätön osa.

Tosielämän ystävien ja Facebook-kavereiden määrän välillä oli myös selvä yhteys.

Onko aivojeni harmaan massan määrä kasvanut?

On aivan hämmästyttävää, että on olemassa vahva yhteys Facebook-kaverien määrän ja aivojen tiettyjen osien harmaan aineen määrän välillä. Tarkistin juuri, että minulla on 145 FB-kaveria. Riittääkö tämä määrä mihinkään? Kaverini ovat pääosin sellaisia, jotka oikeasti tunnen jollakin tasolla.

Ihmeellistä on, että monella ystävälläni, koulu- tai opiskelu- tai muuten vaan kaveri, ei ole FB-tiliä ollenkaan. Jäävätkö he jostain paitsi? Miten käy heidän aivojen tiettyjen osien harmaan aineen määrän suhteen?

MTV: Mantelitumake on yksi aivojen osa, jolla havaittiin yhteys ystävien määrän kanssa. Mantelitumakkeen toiminta liittyy tunnereaktioiden muistamiseen.

En ole tiennyt, että minulla on päässäni mantelitumake (tai sitten olen vain nuokkunut lukion biologian tunneilla). Elimen nimi on suorastaan ihastuttavan hellyttävä, mantelitumake.

En pidä itseäni minään tunne-elämän kehtona. Toisaalta joskus joku on sanonut, että "Kai-Ari, ota rauhallisesti. Kuuntele". Ilmeisesti minullakin on jonkinlaista tunne-elämää. Ainakin pystyn kiihtymään.

MTV: Kolmella muulla aivojen alueella havaittiin yhteys ihmisten Internet-verkostojen koon kanssa, mutta ei tosimaailman ystävien kanssa.

Olen sen verran vanhanaikainen mies, että uskon tosielämän ystävien merkityksen olevan suurempi kuin virtuaalimaailman ystävien. Ja ovatko FB-kaverit virtuaalikavereita? Toisaalta minäkin pyörin blogeissa ja Facebookissa ajallisesti hyvin paljon.

Varmaan internet vaikuttaa meihin ja muuttaa meitä. Yksi esimerkki on hakulukunopeus, olen oppinut lukemaan ja hakemaan tietoa www-sivujen tekstistä ällistyttävän nopeasti.