maanantai 31. elokuuta 2015

Jos yöllä kukkuu, aamulla väsyttää

Univajetta
31.8. HS 


"Kouluaamujen myöhentämisestä ei olisi juurikaan hyötyä ", kommentoi unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Jos koulupäivä alkaa myöhemmin, se myös päättyy myöhemmin. Nuorten elämänrytmi siirtyy tunnilla.
"He menevät nukkumaan myöhemmin ja tulevat kouluun yhtä väsyneitä kuin ennen", Partonen sanoo.

Hän perustelee näkemystään kansainvälisillä kokeiluilla, joiden tuloksia on raportoitu arvostetuissa tiedejulkaisuissa.

Laajin kokeilu tehtiin Yhdysvaltain keskilännessä Minnesotassa. Hankkeeseen osallistui yli 10 000 oppilasta, opettajaa ja vanhempaa. Tulokset jäivät vaatimattomiksi.

"Nuorten väsymys väheni hieman, eipä juuri muuta", Partonen kertoo. Oppilaiden koulumenestystä aamutuntien myöhentäminen ei parantunut. Unikaan ei pidentynyt niin, että sillä olisi ollut havaittavia terveysvaikutuksia.

Minnesotassa kouluaamu saattaa alkaa jo seitsemältä. Kokeilukouluissa aamua myöhennettiin noin tunnilla. Suomessa varhaisimmat oppitunnit käynnistyvät kahdeksalta.

Tutkimustiedon valossa kouluaamujen myöhentäminen on hienosäätöä.
"Se on tehoton lääke, jos tavoitellaan pidempiä yöunia ja parempia oppimistuloksia", Timo Partonen sanoo.

Hänestä on epärealistista olettaa, että nuoret tinkisivät harrastuksista ja vapaa-ajasta. Monen teinin kello nakuttaa minuuttiaikataulussa. On kiire koulusta kotiin ja kotoa harrastuksiin. Läksytkin täytyy hoitaa jossain välissä. Jos iltapainotteinen lukujärjestys vielä venähtää, nukkumaan meno siirtyy entisestään.

Professori Partosen resepti aamuväsymykseen on yksinkertainen, muttei helppo: ajoissa nukkumaan.


Keväällä Tulevaisuuden peruskoulu -työryhmä ehdotti, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä, koska jotkut oppilaat ovat väsyneitä koulun ensimmäisellä oppitunnilla. Työryhmän mielestä oppiminen tehostuu, jos koulu alkaa aikaisintaan kello yhdeksän.



Unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta toteaa, ettei kouluaamujen myöhentämisestä ei olisi juurikaan hyötyä. Professorin lääke aamuväsymykseen on arkipäivän realismia, ajoissa nukkumaan.

Nykymaailman meno on kummallista, tarvitaan tutkimisprofessori ja laaja yhdysvaltalainen tutkimus vahvistamaan asian, jonka pitäisi olla kaikille selvää kuin pläkki, lapset ja nuoret ajoissa nukkumaan. 

Lapsi oppii ja kasvaa nukkuessaan. Riittävä yöuni takaa lapselle riittävän opiskeluvirkeyden.

Alakoululainen lapsi ei ole teini. Sopiva nukkumaanmenoaika keskinmäärin pyörii kello yhdeksän ja kymmenen huikkeilla.


Hesarin poiminta on täyttä rautaa:

Teinit nukkumaan viimeistään 22.30

Päiväväsymys, hermostuneisuus, kivut, masennusoireet, vatsavaivat ja tapaturmat lisääntyvät merkitsevästi teineillä, jotka menevät arkisin nukkumaan puoli yhdentoista jälkeen. Myös koulutyö kärsii. Tieto perustuu 14–20-vuotiaiden suomalaisten joukossa tehtyihin tutkimuksiin.

tiistai 4. elokuuta 2015

Harakanvarpaita



Siinä ne nyt ovat, uudet kirjaimet ja numerot.

4.8. Iltalehti


Vuoden päästä pieniä peruskoululaisia ei enää johdateta kaunokirjoituksen saloihin, vaan tekstauskirjaimet ottavat vallan luokkahuoneissa.

Käsin kirjoittamisen opettamisesta ainoastaan tekstauskirjaimin päätettiin jo joulukuussa 2014, ja muutos astuu voimaan elokuussa 2016. Nyt Opetushallitus on julkaissut kirjainmuotoilija ja typografi Jarno Lukkarilan suunnittelemat uudet mallikirjaimet.

- Käsin kirjoittamisen taitoa pidetään edelleen tärkeänä, mutta enää ei perusteissa edellytetä kahden kirjaimiston - sidosteisen ja tekstauskirjaimiston - opettamista, Opetushallituksen tiedotteessa perustellaan.


Kesä on kohta ohi. Valistuneet lukijani ovat jo odottaneet kommenttejani uusiin kirjaimiin ja numeroihin. Tuskin kukaan on suhtautunut kaunokirjoitukseen, käsialakirjoitukseen ja seiskan poikkiviivaan niin intohimoisesti kuin minä.




Iltalehden otsikossa on karkea virhe. Kaunokirjoitus on haudattu jo ajat sitten, nyt kuopattiin käsialakirjoitus, joka oli kaunokirjoituksen ja tekstauksen risteymä. Nyt aletaan tekstata.

Kaikki lukijani tietävät, että olen pahoillani, kun käsialakirjoitus jää historiaan. Käsialakirjoitus oli hyvin nopea omaksua, olisin uudistanut hieman kirjainmalleja, mutta en olisi luovuttanut.

Tekstauskirjaimia ei sidota yhteen, joten monella lapsella kirjainvälit hajoavat ja erillisistä sanoista ei aina saada selvää. Syntyy vain kirjainjonoja. Tekstattu teksi vaikuttaa myös lapsellista. Ei ole ollenkaan hauskaa lukea esim. englantilaisten harakanvarpaita.

Hienoa uusissa kirjaimissa on poikkiviivojen paluu harvinaisiin kirjaimiin q ja z. Erityisen hienoa on seiskan poikkiviivan paluu. Olen osaltani taistellut kovastikin seiskan poikkiviivan puolesta.

Huonoa on, että taas kerran annettiin periksi. 

Joskus tuntuu siltä, että nykyperuskoulussa, kun ei pärjätä, annetaan periksi. Kun aina annetaan periksi, sekä opettamisen että oppimisen tasot laskevat.

Kohta ei oppimisen eteen ponnistella mitään. Kaiken pitää olla helppoa ja kivaa. Työnantajat ovat jo ihmeissääm, kun kesätyöpaikoille ilmestyy nuoria päiväksi tai pariksi, häipyvät ja toteavat, tää ei oo mun juttu.

Kauno- ja käsialakirjoitukset olivat esteettisiä tyylilajeja, jotka toivat taitajilleen esteettistä mielihyvää. Käsialakirjoittaminen kehitti lapsen keskittymiskykyä ja heijasti myös ihmisen persoonallisuutta.

Käsinkirjoittaminen kehittää myös älykkyyttä stimuloivalla aivoja.


Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikkia kolmea kirjoituksen muotoa tarvitaan, tekstausta, käsialaa sekä näppäimistöllä kirjoittamista.