Tämä annos ei ole
betonoitua makaronijankkia, vaan perinteistä makaronilaatikkoa.
16.10. Yle
Ruuan niin sanottu
kylmävalmistus on laittanut koulujen ruokalistat uusiksi. Suurissa
keskuskeittiöissä ruoka valmistetaan useita päiviä etukäteen, jäähdytetään
nopeasti, kuljetetetaan kouluille kylmään ja lämmitetään uudelleen ennen
tarjoilua.
Uusi menetelmä on johtanut
siihen, että ruokalistalta on poistunut kouluruuan klassikko, makaronilaatikko.
Koululaisten kestosuosikki ei kestänyt jäähdyttämistä ja uudelleen
lämmittämistä. Makaronilaatikon muhevuus katosi ja rapsakka kuori oli
muisto vain. Makaronilaatikosta tuli kovettunutta jankkia. Myös perunamuusista
on tullut ongelma, sillä se "betonoituu" jäähdytyksessä.
– Makaronilaatikko oli
meillä listalla, mutta se poistettettiin. Myönnän, että se kärsi lämmityksestä
eikä ollut hyvää. Mutta olemme muuttaneet reseptiä niin, että vaihdoimme
makaronin kalliimpaan ja nyt maku on hyvä ja se palaa listalle, Lohjan
ruokapalvelupäällikkö Jere Jantunen sanoo.
Uusi tapa tehdä ruokaa on
saanut raivoisaa kritiikkiä. Kylmävalmistus on muuttanut joidenkin ruokien
makua ja koostumusta. Hyvinkäällä nälkäisiin lapsiin kyllästyneet vanhemmat on
kutsuttu maistamaan kouluruokaa. Myös Lohjalla ollaan perustamassa
maisteluraatia.
Kylmävalmistus on ainakin
minulle uusi asia.
Kylmävalmistus tarkoittaa
esikäsiteltyjen raaka-aineiden yhdistämistä kylmänä, joka mahdollistaa ruoan
kylmävarastoinnin ja joustavan kuljetuksen. (Unilever)
Kylmäsäilytystilojen pitää silloin olla hyvät, eikä kylmäketju saa tietenkään katketa. Kylmäsäilytyksessä ruokaa ei pakasteta, vaan lämpötila on +2 — +4
°C.
Kylmävalmistuksella valmistettu ruoka säilyy jopa 72 tuntia. Siinä ajassa makaroonilaatikosta tulee jankkia.
Lapset eivät tietenkään pidä makaroonijankista, vaan uusi tapa on saanut raivoisaa kritiikkiä. Hyvinkäällä vanhemmille on perustettu maisteluraateja. Maisteluraateja pitäisi olla lapsille, sillä hehän sitä ruokaa kouluissa syövät.
Kylmävalmistuksella valmistettu ruoka säilyy jopa 72 tuntia. Siinä ajassa makaroonilaatikosta tulee jankkia.
Lapset eivät tietenkään pidä makaroonijankista, vaan uusi tapa on saanut raivoisaa kritiikkiä. Hyvinkäällä vanhemmille on perustettu maisteluraateja. Maisteluraateja pitäisi olla lapsille, sillä hehän sitä ruokaa kouluissa syövät.
Hyvinkäällä ja Lohjalla ruoka tehdään suurkeittiöissä ja se kuskataan koulujen kylmiöihin kolmesti viikossa. Kuljetuksissa on saatu selvää säästöä, ja Lohjalla yhden annoksen hinta on saatu puristettua 70 senttiin.
Kyllä minua säälittää, kun lapsille syötetään ruuan sijasta jankkia.
Omassa koulussani ainakin toistaiseksi ruoka valmistetaan koulun omassa keittiössä. Niin kuin kodeissakin, koulun keittiö on rakennuksen sydän. Keittiö sijaitsee aivan keskellä, yläkerrassa, jossa on eniten opetustiloja ja mm. opettajienhuone, keittiötä ei voi ohittaa, koska kaikkialle kuljetaan ruokalan kautta.
Usein, kun menen vaikkapa välituntivalvontaan, kuljen tarjoiluvaunujen ohi ja kurkkaan, mitä ruokaa sinä päivänä on tarjolla. Ruuan tuoksu voi leijua silloin sieraimiini. Samalla voin vaihtaa sanan tai kaksi koulun emännän kanssa.
Kouluruokailu on luonnollinen osa koulun arkea. Kouluruuan merkitys lapsille on valtava.
Luulisi, että lasten huoltajat vanhempina ja veronmaksajina vaatisivat lapsilleen kunnon kouluruokaa. Minua eniten sapettaa, että kouluruuan laadussa on isoja eroja kuntien ja jopa eri koulujen välillä saman kunnan sisällä.
Edes kouluruuan suhteen lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa.
Ihmettelen, miksi lasten huoltajat eivät ole nousseet kouluruokakapinaan. Jo annoksen keskihinnan korottaminen yhteen euroon nostaisi takuuvarmasti ruuan laatua, ja samalla sitä paljon penättyä kouluviihtyvyyttä.